Vuodenaikahaaste, talvi

Vihdoin valmiina, tälleen sopivasti viimeisenä päivänä. Mutta ehdinpäs, en kamalasti jaksanut tästä stressata, ehtii jos ehtii. Mutta näköjään ehti. Eli kyseessä on viimeinen työ Tavaroiden taikamaailman Pipo-otuksen emännöimään vuodenaikahaasteeseen. Ja kuten arvata saattaa, minun työni on huovutettu patalappu.

Samalla tyylillä mennään kuin aiemminkin: itse patalappu on neulottu huovuttuvasta villalangasta ja se on huovutettu pesukoneessa. Kuvio patalappuun on neulahuovutettu.

Tästä tuli ehdottomasti mun suosikki patalappu. Ja lumiset pihlajanmarjat, nämä jopa näyttävät siltä mitä ne esittävät. Aluksi vähän harmitti, kun minulla ei ollutkaan ruskeaa huovutusvillaa, mutta nyt kun silmä on tottunut, ei nuo mustat oksatkaan hullummilta näytä. oikeastaan ne tekevät jotain kivaa terävyyttä työhön.

Tämä haaste on siis saatettu minun osaltani päätökseen, enkä tälle vuodelle ole osallistunut mihinkään haasteeseen. Vaikka kevääni on täynnä ohjelmaa, niin tuli kuitenkin osallituttua Tavaroiden taikamaailman Pipo-otuksen järjestämään yhteisneulontaan. Kuulostaa niin kivalta, etten malta odottaa starttia. Olen jo laittanut jämälangat järjestykseen, ne odottavat innoissaan käyttöön pääsyä. ;)

Kolmiohuivi ja villasukat

Viime vuoden joulukuussa sain valmiiksi Novitan Elegia-langasta neulotun kolmiohuivin. Huivi oli syntymäpäivälahja äidilleni. Aloitin hyvissä ajoin ja mietin, että "eihän tämän kanssa tule edes kiire". Ja kissan viikset, siinä mä sen päivää ennen synttäreitä sain pääteltyä. Tiukille meni.

Ohjeena oli tämä, tosin tein vain yhdellä langalla. Eikä mulla tuo silmukkamäärä pitänyt lainkaan paikkaansa, mulla oli paljon enemmän. Mutta kivan näköinen siitä tuli, muuten kyllä tuo Elegia ei päässyt minun suosikkilankoihini...

Ja tässä tammikuun puolessa välissä sain valmiiksi Lankamaailman Ville -langasta neulotut villasukat. Tulipas söpöt. Ohje on Novitan vanhemmasta sukkalehdestä. Näihin olisi tullut jotkut nauhat ja pampulat, "nauhakujan" tein näihin, mutten laittanut niitä, kun yleensä käytän talvisin varrellisia kenkiä, enkä usko, että mitkään pampulat on kovinkaan kivat survoa kengän varteen.. ;)

Vuodenaikahaaste, syksy

Vihdoinkin ehdin istua koneelle blogin ääreen. On ollut töitä, hevosta ja remonttia... Mutta nyt, hiukan myöhässä (asiassa lohduttaa se, että itse työ on ollut valmiina jo lokakuussa...) saan postattua tännekin.

Kyseessähän on Tavaroiden taikamaailma -blogin Pipo-Otuksen emännöimä vuodenaikahaaste. Neljä vuodenaikaa, neljä käsityötä, jokainen käsityö omana vuodenaikanaan, henkien kyseistä vuodenaikaa. Hauskaa, vai mitä?

Jatkoin samalla linjalla kuin tähänkin asti, pesukonehuovutettu patalappu, johon neulahuovutin kuvion. Tällä kertaa värikäs vaahteranlehti, koska se on niin syksyinen. Ensimmäinen asia mitä minulle tulee mieleen syksystä, on punakirjava vaahteranlehti.

Itse työn tekeminen sujui hyvin, otin jo vähän varaslähtöä ja huovutelin pesukoneessa näitä "pohjia" valmiiksi jo kesällä. Neulahuovutus sujui tällä kertaa melko hyvin, joko olen oppinut, tai sitten yksinkertaistettu vaahteranlehti oli helpompi tökkiä neulalla kuin aikaisemmat työni... Kesän kielot ja kevään leskenlehdet olivat melko haastavat tehdä. Enää yksi työ jäljellä, keksisiköhän joku jonkun kivan haasteen ensi vuodellekin?

Vuodenaikahaaste, kesä

Vihdoinkin täällä. Mulla on ollut hieman erilainen kesä, siitä lisää kohta.

Olen saanut jo hyvissä ajoin valmiiksi tämänkertaisen haastepostauksen Tavaroiden taikamaailman Pipotuksen järjestämään vuodenaikahaasteeseen, mutta vasta nyt ehdin istua tietokoneelle ja kirjoittaa postauksen.

Jatkoin samalla linjalla kuin kevään haastetyössä, eli pesukonehuovutettu patalappu, johon neulahuovutin aiheeseen sopivan kuvan. Kesän kuvaksi valitsin kielon, ihan vain koska kielot on ihania. Kiitti vaan äiskä! Äitini nimittäin rakastaa kieloja ja nähtävästi se kielorakkaus on tarttunut minuunkin.. Ei nuokaan nyt täysin aidoilta näytä, mutta oli tuo kielo huomattavasti helpompi mitä kevään leskenlehdet.

Fiksuimmat varmaan arvaakin mitä on luvassa syksyn ja talven töissä.. ;)

Sitten siihen, mitä väläytin jo hieman tuossa postauksen alussa: mun kesä oli todella erilainen, erilainen kuin mikään aikaisempi kesäni. Me nimittäin avomieheni kanssa mentiin ja ostettiin talo. Mun piti tehdä kesällä hirveän paljon käsitöitä, mutta nyt jäi tekemättä. Kesäkuussa olin lomalla ja vietin melkein koko lomani hevosen selässä, oli niin kiva ratsastaa, kun oli kunnolla aikaa. Ajattelin sitten, että heinäkuussa ehtii tehdä käsitöitä. No, sattuipa kesäkuun lopulle ne talokaupat ja kuukauden varoajalla muutettiin. Eli heinäkuu me sitten tehtiin muuttoa, kannettiin kamaa pikkuhlijaa uuteen taloomme ja tongimme edellisen asunnon tavarat läpi, ja paljon meiltä lähtikin sekä kiertoon seuraavalle käyttäjälle tai suoraan kaatopaikalle. Ja nyt kuun vaihteessa muutimme ja nyt meillä on luvassa remonttia remonttia ja remonttia. Paljon. Tästä ei selvitä pelkällä maalilla ja tapetilla, nyt puretaan seiniä ja lattioita ja tehdään uusiksi.

Eli suomeksi, nyt on käsityöt tauolla. Palaan asiaan jahka saadaan remonttia etenemään. Luultavasti syksyllä nähdään.

villasukat ja ampiaispesiä

Neuloin pitkästä aikaa yhdet villasukat. Näin kesäisin ei kauheasti tuo villasukkien neulominen nappaa, tulee tehtyä enemmän kaikkea muuta. Lankana oli Novitan Duo, ohje oli vanhemmasta Novitan sukkalehdestä. Ja ihanathan niistä tuli, palmikot on aina kivoja, ja Novitan Duo on aivan ihastuttava lanka kaikissa väreissä. Nämä oli aika helpot ja nopeat tehdä. Saatanpa tehdä toisestkin samalla ohjeella... ;)

Virkkasin myös jämälangoista valeampiaispesiä. Ei meillä kyllä ole ampiaiset olleet ongelmana, mutta nuo pesät on niin hauskoja, niin halusin tehdä. Virkkasin harmaalla puuvillalangalla neljä pesää, sitten se lanka loppui. Kyseinen lanka on äidiltä saatu jämäkerä, eikä minulla ole mitään hajua mikä lanka se on. Nytpä siitä on päästy eroon. Yhden virkkasin Novitan 7 veljestä -langasta, sekin lanka riitti sopivasti juuri yhteen pesään. Jämälangat siis pikkuhiljaa hupenevat... Ampiaispesät täytin sanomalehtimytyllä. Ohjetta minulla ei ollut, kunhan virkkasin.

Vuodenaikahaaste, kevät

Vihdoinkin ehdin istua alas ja kirjoittaa tämän postauksen. Tämä kulunut kevät on ollut todella kiireinen ja käsitöillekin on jäänyt hyvin vähän aikaa.. Mutta pakko myöntää, tämäkin työ on ollut valmis jo lähemmäs kuukauden päivät... Ei vaan ehdi kaikkea.

Osallistuin siis Tavaroiden taikamaailman Pipo-otuksen emännöimään vuodenaikahaasteeseen. Ideana on tehdä yksi työ per vuodenaika, työn tulisi jollain tapaa henkiä kyseistä vuodenaikaa. Tekniikkaa ei ole rajattu mihinkään tiettyyn tekniikkaan, vaan kaikki kelpaa, kunhan se on käsin tehty.

Itse päädyin huovuttamaan. Pesukonehuovutus on aika yllätyksellinen laji, ja riittävän monen lapas- ja tossukokeilun jälkeen heitin hanskat tiskiin. Ei ne vaan ikinä onnistu. Mutta patalappuja olen saanut onnistuneesti huovutettua koneessa, siispä jatkoin sillä linjalla, noita huovutuslankoja on nimittäin jäänyt ihan riittävästi jemmaan..

Ensin neuloin itse patalapun ja nakkasin sen pesukoneeseen. Huovuttuneeseen patalappuun neulahuovutin kuvion, nimittäin leskenlehtiä. Varma kevään merkki! Yllättävän haastavaa oli tökkiä leskenlehden näköisiä kakkaroita, mutta kyllä ne nyt tunnistaa. Ompelin patalappuun myös lenkin, jolla patalapun saa ripustettua esille, eihän näitä nyt mihinkään kaappiin piiloteta.. ;)

Jämälankasukat

Jämälankasukat. Perussukat. Ei mitään ihmeellistä, tarkoituksena hankkiutua eroon jämäkeristä. Mutta en mä saanut käytettyä loppuun kuin yhden kerän, taisin käyttää turhan montaa väriä/sävyä näissä... Mutta niistä tuli kivat, ihan minun näköiset. Ajattelin tehdä näille kaveriksi joko jämälankalapset tai -sormikkaat.

Lankana on luultavasti pelkkää Novitan 7 veljestä. Ainakin tuntuma ja paksuus on kaikissa näissä sama, harmaat ainakin on seiskaveikkaa. En neulontaharrastukseni alussa tajunnut jättää jämälankakeriin vyötettä enkä edes lappua, joten välillä on saanut oikeasti arvailla mitä lankoja minun pienet nöttöset oikein onkaan.. Nykyään olen tässäkin viisaampi. ;)