lauantai 23. joulukuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, joulukuu

Se on sitten siinä. Viimeinen työ vuosi väriterapiaa -haasteeseen valmistui juuri sopivasti ennen joulua. Värinäni oli kirkkaanpunainen. En vain muistanut, että se oli KIRKKAANpunainen, muistin vain, että punainen. Hätä ei ole tämännäköinen, sillä vahigossa sattui käymään niin, että lankani on kirkkaanpunaista. Ainakin melko kirkas väri se on, minun makuuni todella kirkas.

Tein sukat. Piirakkasukat. Ne on aina kivoja neuloa ja nätti malli niissä on. Lankana oli Novitan Venla. Vähän sai silmukkamääriä sun muita laskea, mutta yllättävän kivuttomasti sujui.


Nyt ne on valmiina, taidanpa laittaa nuo jouluna jalkaan. Ja ne linkit aikaisempiin töihin:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu

Vielä myöhemmin luvassa koostetta haasteeseen liittyen. Kiitos Sirpukan solmuissa haasteen järjestämisestä!

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, marraskuu

Enää ei ole paljoa jäljellä vuosi väriterapiaa -haastetta. Vain tämä ja joulukuu. Tällä kertaa värini oli harmaa. Pidän kovasti harmaan eri väreistä ja minulla onkin ollut jo ikuisuuden keskeneräisenä pienehkö torkkupeitto, joten päätin, että se saa nyt valmistua ja osallistun sillä marraskuun haasteeseen.

Tämän alla ei ole tarkoitus nukkua, halusin peiton, jota voin pitää jalkojeni päällä sohvalla lojuessani... ei vaan käsitöitä tehdessäni. ;) Peitto on kooltaan n.150cm x 90 cm. Juuri sopivan kokoinen tähän tarkoitukseen.


Lankana minulla oli jo myynnistä poistunut Novitan Aava, värinä tietenkin se harmaa. Palat on sileää neuletta ja ompelin palat siten, että joka toinen on "poikittain" ja joka toinen "pitkittäin". Reunukset on aina oikeaa, reunusten tarkoituksena on vain estää sileän neuleen rullautuminen ja ihan hyvin se toimii. Mitenkään ihmeemmin en palojen asettelua suunnitellut, minä vain ompelin niitä yhteen. Sen verran katsoin, ettei nyt koko rivi olisi samaa sävyä.

Työn tekeminen ei ollut vaikeaa. Mutta se oli tylsää. Tuntui, että paloja ei koskaan ole riittävästi ja reunuksia neuloessa tuntui, ettei pötkylä pitene lainkaan. Lopulta sain työn kasattua ja sitten vuorossa olikin järkyttävä määrä pääteltäviä langan päitä. Siinäkin tuntui menevän ikuisuus. Mutta nyt se on valmis. Hieno se ei ole, mutta kyllä se minulle kelpaa.

Loppuun vielä linkit aikaisempiin töihin:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

pikainen pipo

On taas se aika vuodesta, kun käsitöitä on keskeneräisenä enemmän kuin tarpeeksi. Yhden sentään sain jo valmiiksi, nimittäin pipon. Minulla ei ollut lainkaan neulottua pipoa ja halusin talveksi tallikäyttöön yksinkertaisen peruspipon. Eipä auttanut kuin neuloa sellainen.

Ohjeena minulla oli tämä, lankana reilu vuosi sitten Latviasta ostettu merinovillalanka ja puikkokoko 3,5. Oli muuten todella miellyttävä lanka neuloa. Harmi, kun en ostanut tätä enempää ja useammissa väreissä... Pipon neulomisessa ei montaa iltaa mennyt, sehän on pelkkää joustinneuletta koko pipo. Vaikeinta oli vain valita tekisikö pipoa vai jotain muuta keskeneräistä. ;)


Yllättävän kiva, ollakseen näin yksinkertainen peruspipo. Pakko vain todeta, että nuo pipot vaan ei pysy mun päässä, aina ne nousee päälaelle "tönöttämään". Noh, tämän saan kyllä ratsastuskypärän alla pysymään kurissa.

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, lokakuu

Jo kymmenen kuukautta vuosi väriterapiaa -haastetta takana. Vähiin käy... Lokakuun väriksi valitsin ruskean. Ruskea värinä jakaa mielipiteitä, mutta minä tykkään. Silti, tai ehkä juuri sen takia, oli yllättävän vaikeaa päättää mitä tekisin. Ruskeaa lankaa minulla on todella paljon ja pyörittelin niitä käsissäni miettien mitä tehdä, kunnes keksin: minun on jo pitkään pitänyt tehdä säärystimet Moda 10/2014 ohjeen mukaan. Langaksi valitsin tummanruskean lankamaailman Ville-langan.

Ohje oli selkeä, neulominen helppoa ja miellyttävää, mutta eipä näistä silti tullut sellaiset kuin ohjeen mukaan piti. Olin nimittäin tehnyt palmikko-osuutta ensimmäiseen säärystimeen jo useamman sentin, kun tajusin, että palmikkojen väliin piti tehdä kaksinkertaista helmineuletta ja minä olin innoissani neulonut tavallista helmineuletta. En jaksanut välittää siitä ja jatkoin säärystimet loppuun normaalilla helmineuleella.


Lopputulos on ihana. Pidän mallista ja väristä todella paljon. Tekisi mieli tehdä näitä lisää.

Ja totuttuun tapaan linkit aiempiin haastepostauksiin:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu

Ensi kuussa luvassa onkin jotain suurta, josta olettekin saanut esimakua jo aikoja sitten... ;)

torstai 28. syyskuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, syyskuu

Vuosi väriterapiaa -haaste jatkuu. Valitsin syyskuun väriksi oranssin. En todellakaan tiedä miksi, en pidä siitä väristä ja ainut mitä mieleeni tuli, oli porkkana. No mä virkkasin porkkanan. Siinä meni noin 5 minuuttia. Siitä tuli ruma. Ja sitten mä mietin, että nyt valoja tauluun, ei tuollaisella kehtaa osallistua mihinkään haasteeseen. Joten tein sitten lapaset. Niillä kehtaa osallistua.

Ihan tavalliset raitalapaset, aukkopeukalolla. En halunnut tehdä yksivärisiä, joten raitaväriksi valitsin valkoisen. Tein näistä tarkoituksella hieman suuret itselleni, tarkoituksena on antaa nämä jollekin, jolle nämä kelpaa... Omat käteni on niin pienet, että niiden mukaan on turha yrittää tehdä kenellekään muulle.


Onneksi jäljellä oleville kuukausille on tiedossa minun suosikkivärejäni, ehkä niiden kanssa on hepompaa.

Ja tuttuun tapaan loppuun linkit edellisiin haastepostauksiin:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, elokuu

Ohhoh, tiukille meni. Työ haasteeseen valmistui kyllä hyvissä ajoin, mutta nyt vasta oli aikaa kirjoittaa blogiin. Elokuun väriksi valitsin tummansinisen. Sinisen eri sävyt eivät kuulu suosikkiväreihini, mutta jostain syystä olen viime aikoina alkanut pitämään tummansinisestä.

Minulla oli jäänyt jemmaan pari tummansinistä jämäkerää Novitan Alpaca Wool -lankaa ja päätin hyödyntää ne tämän kuukauden työhön. Koska lankaa oli todella vähän, ajattelin tehdä pannan. Mitään ohjetta minulla ei ollut, ja koska innoissani vain neuloin, en enää muista mitään silmukkamääriä tai muuta. Mutta eihän tällainen vaikea ole tehdä, sileää neulosta ja yksi palmikonkierto. Lopuksi ompelin päät yhteen ja panta oli valmis.


Lankaa kuitenkin jäi vielä mukavasti, joten tein lisätyön. Neuloin ranteenlämmittimet. Niihin minulla oli ohje, mutta en enää löydä sitä. Netistä se kuitenkin oli. Silmukoita olisi ehkä saanut olla muutama enemmän, mutta kyllä nämä näinkin toimivat.


Ja vielä aikaisempiin töihin linkit:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Afrikankukkalaukku

Halusin tehdä itselleni "kesäkassin". Väri ei ehkä ole kovin kesäinen, mustaa ja harmaata, mutta on siinä sentään kukkia. ;) Värit valitsin sillä perusteella, että niitä sattui olemaan, yritän kovasti pienentää lankavarastoani, mutta jostain kumman syystä se on vain paisunut entisestään ja nyt lankoja tursuaa jo kirjahyllystäkin.. :D

Ohjeena mulla oli tämä. Musta lanka on Novitan Cotton softia, harmaa lanka Drops ❤ You. Lankojen paksuus ei ollut täysin sama, mutta riittävän lähellä toisiaan, hyvin toimivat yhteen. Koukun numero oli 3. Sisäpuolen vuorin tein mustasta lakanasta, vanhan sängyn lakanoita riittää vieläkin.



Kulmapaloja en vain saanut sopivan kokoisiksi, joten hylkäsin ohjeen ja sovelsin ne omasta päästäni. Ei ne ehkä kuvassa kauneimmat ole, mutta kun laukkuun laittaa tavaraa, asettuu nekin siistimmin. Kaikin puolin tuli mieleinen laukku, olen jo ehtinyt käyttääkin tätä.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, heinäkuu

Taas tuli haasteen työ valmiiksi. Kyseessä on Sirpukan solmuissa -blogin järjestämä vuosi väriterapiaa. Tämän työn kanssa oli oltava ajoissa, sillä minulle on jäänyt vähän huono maku pesukonehuovutuksesta, ne työt on lähes aina enemmän tai vähemmän epäonnistunut. Piti siis varautua siihen, että tämä menee piloille ja joudun keksimään jonkun muun työn. Tällä kertaa onnistuin.

Heinäkuun värini oli siis vihreä. Ja työ oli huovutettu säilytyskori. Ei tuosta minun työstä ihan noin "tasaista" tullut, mitä ohjeen kuvissa on, mutta aika hauska kuitenkin. Tuntui, että kori jäi vähän vaisuksi, niin virkkasin kirjavasta Novitan Joki-langasta kukan, jonka myös huovutin koneessa. Se ei ihan onnistunut, ei näyttänyt kukalta eikä sitä lankaa tietenkään ollut toiseen yritykseen. Päätin kuitenkin käyttää kukan, ompelin siihen valkoisella (samalla langalla ompelin korin kasaan) langalla tuollaiset viirut, joiden tarkoitus on erottaa terälehdet toisistaan. Ei se kovin hieno ole vieläkään, mutta saa kelvata. Koska itse korikin on vähän vinksallaan, niin se saa tosiaankin näyttää itse tehdyltä!



Ja tuttuun tapaan linkit aiempiin haastepostauksiin:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, kesäkuu

Vihdoinkin myös kesäkuun työ vuosi väriterapiaa -haasteeseen on valmis. Uskomatonta, että jo puolet haasteesta on takanapäin. Kesäkuun väriksi valitsin violetin, yhden suosikkiväreistäni. Innostuin vasta nyt näistä langoista, joissa on heijastavaa lankaa mukana, joten päätin tehdä työni sellaisesta langasta, kun Prismasta sopivasti löytyi violetti Red heart reflective -lankaa.

Mitään ihmeellistähän näissä säärystimissä ei ole, pelkkää joustinneuletta alusta loppuun. Halusin olla varma, ettei säärystimet lähde ainakaan ylöspäin nousemaan, kun tein nämä talli- ja ratsastuskäyttöön, joten ompelin kumilenkit alareunaat. Siis sellaiset, mitä ainakin lasten ulkohaalareissa näkee paljon. Jos vaikuttaa siltä, että nämä lähtevätkin rullautumaan nilkkaan (ainakaan sovitusvaiheessa niin ei käynyt...), niin sitten lisään yläreunaan säärystimen ympäri menevän kuminauhan.



Kauniithan nämä eivät ole, mutta onneksi hevosia ja muita tallityttöjä ei haittaa ulkonäkö. ;)

 
Eihän nämä oikeaa heijastinta korvaa, mutta hyvin ainakin salamavalossa näyttää heijastavan.

Ja taas muistuttelen teitä myös aiemmista haastepostauksista:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu

maanantai 15. toukokuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, toukokuu

Toukokuukin on jo puolessa välissä. Ja toukokuun vuosi väriterapiaa -haastetyö on valmis, ollut jo tovin... Tällä kertaa värinä oli turkoosi. Turkoosi ei ole minun värini, mutta jostain syystä pidän tästä työstä silti. Tässä vielä linkki postaukseen, jossa esittelen jokaisen kuukauden värin.

Tässä kuussa virkkasin pussukan. Tai penaalin. Tai meikkilaukun. Tai miksi kukakin noita tuollaisia kutsuu. Minulla on pidemmän aikaa ollut tällaiselle tarve, kun laukussa/repussa kaikki menee sekaisin enkä löydä sieltä mitään. Tänne ajattelin jemmata ainakin käsi- ja huulirasvan.

Ohjetta ei ollut. En tiedä mitä turkoosi lanka on. Olen sen äidiltäni saanut, vyötettä ei ole. Koska se on peräisin äidiltäni, on se todennäköisesti jotain Novitan lankaa, mutta mitä ja miltä vuosikymmeneltä...?

Virkkasin vain kiinteitä silmukoita edestakaisin. En laskenut mitään silmukoita tai kerroksia, katsoin vain silmämääräisesti milloin näyttää hyvältä. Lopulta taitoin neliön tulevaan muotoonsa ja virkkasin tummansinisellä Novitan Cotton-bamboo -langalla ympäri. Ompelin napit ja tajusin unohtaneeni tehdä napeille lävet. No, hätä ei ole tämän näköinen, virkkasin sitten jälkeenpäin rinkulat napinläveiksi.


Ja muistutuksena vielä loppuun kaikki aikaisemmat haastetyöt:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, huhtikuu

Taas valmistui haastetyö vuosi väriterapiaa -haasteeseen.  Tästä pääset katsomaan minkä värin olen valinnut millekin kuukaudelle. Tällä kertaa kuukauden väriksi valitsin mustan. Luulin, että tällaiselle mustan ystävälle tämä väri olisi helppo, mutta liikaa mustaa lankaa omistavana meinasi tulla vaikeuksia langan ja työn valinnassa.

Jo viime vuoden puolella löysin Elengiina -blogista ihanat kukkalapaset ja päätin, että sellaiset on saatava. Nyt vihdoinkin toteutin ne. Elengiinan ohje oli selkeä eikä lapasten tekeminen olisi helpompaa voinut olla. Minä ompelin lapasten sisään vuorin. Ne tein tällä ohjeella, tosin minulla kankaana oli ohutta villakangasta.


Ja loppuun vielä linkit aiempiin haastepostauksiin:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Broken seed -villasukat

Mä tulen näiden villitysten kanssa jäljessä. Joskus puoli ikuisuutta sitten nuo broken seed -kuvioiset villasukat oli kova juttu, kaikki tekivät niitä. Paitsi minä. Taas päästään tähän, luulin, että se on vaikeaa. Lupaan, etten enää (ainakaan vähään aikaan) tule kertomaan kuinka opettelin uuden tekniikan, jota luulin vaikeaksi ja se paljastuikin helpoksi. :D Huvikseni otin selvää miten tuollaista pintaa neulotaan. Ja sitten olikin jo tartuttava puikkoihin.

Tilasin viime vuoden lopussa Lankamaailmasta kasan erilaisia lankoja. Osalle oli jo selvillä käyttötarkoitus, osan ostin vain ulkonäön vuoksi. Tämä tummanpunainen Nordian Ville oli yksi niistä, joita ostin vain värin vuoksi. Ja yllättävän nopeasti se pääsikin käyttöön. Myös tuo tummanruskea on Nordia Villeä.

Taaskaan minulla ei ollut ohjetta. Varren yläosaan neuloin 2o-2n -joustinneuletta ja sen jälkeen aloitin broken seed -kuvion. Neuloin sitä aina 8 kerrosta, eli kaksi kertaa "mallikerran". Sen jälkeen neuloin neljä kerrosta sileää punaisella, 8 krs broken seediä jne. Juuri ennen kantapäätä neuloin 8 kerrosta 2o-2n joustinneuletta. Näihin sukkiin neuloin tiimalasikantapään, sitäkään en ole aiemmin neulonut.

Broken seed "mallikerta":
1. krs: oikeaa punaisella langalla
2. krs: 1o-1n tummanruskealla langalla
3. krs: oikeaa punaisella langalla
4. krs: 1n-1o tummanruskealla langalla


torstai 16. maaliskuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, maaliskuu

Jos kolmas työ valmistui vuosi väriterapiaa -haasteeseen. Tämän kuukauden väriksi valitsin tummanpunaisen. Tästä voit vakoilla tulevia värejä ja näet myös menneiden kuukausien värit.

Tummanpunainen on yksi lempiväreistäni ja sitä väriä lankavarastoistani löytyykin paljon. Meinasi tulla vaikeuksia langan valinnassa, päädyin sitten käyttämään latviasta ostetun liukuvärjätyn langan jämiä. Valepalmikkoa olen halunnut jo pidempään kokeilla, joten päätin kokeilla sitä tähän työhön. No eipä ollut valepalmikkokaan hankalaa neuloa. Kiva, kun olen saanut rohkeutta kokeilla uusia juttuja, perussukat alkoivatkin jo vähän kyllästyttämään.

Varsinaista ohjetta minulla ei tähän ollut, etsin netistä vain jonkun valepalmikon ohjeen (eipä ne paljoa näytä toisistaan eroavankaan) ja neuloin sormikkaiden varret kokonaan valepalmikolla. Kun varsi oli riittävän pitkä, niin jatkoin yhtä valepalmikkopötköä, niin, että se kulki koko työn ajan nimetöntä pitkin. Muuten neuloin sileää neuletta.

Kyllä taas oli hankalat kuvattavat, tässä värit jo melko lähellä totuutta. Sormetkin ovat oikeasti punaiset, todella tummanpunaiset, vaikka ne kuvassa ainakin omalla koneellani melkein mustilta näyttävät.

Ja loppuun vielä linkit edellisiin haastepostauksiin:
tammikuu
helmikuu

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Villasukat ja iso muistikirja

Mun miesystävä halusi sukat. Hän itse osti viime elokuussa Latvian reissullamme langat niitä varten. Ja vasta nyt sain tehtyä ne sukat. Tai on ne sukat jo tovin ollut valmiina, mutta on vain jäänyt kirjoittamatta niistä tänne.

Näissä sukissa ei ole mitään ihmeellistä. Suht pitkä, vähän löysä varsi, mutta muuten ihan perussukat. Kelpasi miehelle, paljon hän onkin noita jo käyttänyt. Vähän karheaa tuo lanka on, mutta onneksi me molemmat olemme niin karaistuneita, ettei langan karheus tunnu missään. :D


Ja koska ahkera opiskelija tarvitsee muistiinpanoja varten vihkon/muistikirjan, niin teinpähän sellaisen. Tai siis en tehnyt koko muistikirjaa, ostin Sinellistä sellaisen, jossa kannet olivat vain ruskeaa pahvia. Maalasin kannet vaaleanharmaalla ja maalin kuivuttua tummemmalla harmaalla kuvioita taustaan. Sitten kiinnitin decoupage-tekniikalla serveteistä leikattuja kalloja kannen molemmille puolille. Kiva lopputulos, johtuu varmaan noista kalloista, ne kun ovat yksiä suosikkikukkiani.


perjantai 24. helmikuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, helmikuu

Vuosi väriterapiaa -haaste jatkuu. Helmikuun väriksi valitsin valkoisen. Tässä vielä muistutuksena valitsemani värit.

Valkoinen oli helpompi väri kuin tammikuun vaaleansininen. Silti valkoinenkaan ei ole ihan minua, pidän enemmän tummista väreistä. Suurin ongelma oli se, että minulla oli 100 grammaa valkosita villalankaa, tahdoin tehdä työn siitä, mutta en keksinyt mitä tehdä. Päätin sitten virkata kaulaliinan, jonka tarkoitus on olla enemmänkin koriste kuin lämmike. En käyttänyt mitään valmista ohjetta, virkkasin vain tuollaisen "verkon" ketjusilmukoista ja pylväistä. Halusin käyttää työhön kaiken langan, joten pituus määräytyi sen mukaan mihin lanka riitti. Olisihan se vähän pidempi saanut olla, mutta kun lanka loppui...


Edelliset vuosi väriterapiaa -haastetyöni:
vaaleansininen tammikuu

torstai 12. tammikuuta 2017

Vuosi väriterapiaa, tammikuu

Osallistuin Sirpukan solmuissa -blogin Vuosi väriterapiaa -haasteeseen. Tammikuun väriksi valitsin vaaleansinisen. Tässä postaus minun väreistä.

Vaaleansininen ei ole minun väri. Tumma sininen on ihan ok, mutta vaaleansininen on minun mielestäni vauvoille sopiva väri. Päätin valita sen kuitenkin, onhan tässä oiva tilaisuus käyttää värejä, etenkin kun minulla on taipumusta juuttua vain tiettyihin väreihin.

Tein sukat. Ruudulliset sukat. Ruudut muodostuvat oikeista ja nurjista silmukoista. Neljä silmukkaa oikein, neljä nurin. Viisi kerrosta aina samoin päin, sitten vaihdoin nurjien silmukoiden kohdalle oikeat silmukat ja päinvastoin. Ohjetta tähän ei ollut, tein nuo päästäni. Lankana oli joku tuntematon valkoinen jämäkerä ja vaaleansininen Lankamaailman Vilma. En ollut varma riittääkö sininen pelkästään, siitä syystä tein valkoiset raidat.


Lopputulos on se, että kuviosta tykkään, väristä en niinkään. Käyttöön nämä menee silti. Ehkä opin vielä tykkäämään tästä väristä.

lauantai 7. tammikuuta 2017

Piirakkasukat

Piirakkasukat on mielestäni todella kauniit. En ole uskaltanut tehdä niitä aiemmin, kun luulin niiden olevan todella vaikeat. No eipä ollut.  Taidanpa tehdä parit piirakkasukat lisää, on niin hieno ja helppo malli. Villasukkalaatikkoni pursuaa jo, mutta itselläni minä nämä aion pitää.

Lankana käytin raidallista Teetee Halti -lankaa. Yksivärisissä kuvio ehkä näkyisi paremmin, mutta tehty jo. ;)  Ohje löytyi vanhemmasta Novitan Sukkalehdestä ja piirakkasukka on sen verran yleinen malli, että eiköhän nettikin ole pullollaan ohjeita näihin.


Oletteko te tehneet uudenvuodenlupauksia? Minä en varsinaisesti ole luvannut mitään, mutta olen päättänyt, että tänä vuonna lankamääräni tulee vähenemään. Pyrin käyttämään omista varastoistani ennen kuin ryntään lankakaupoille. En ole missään langanostolakossa, mutta en osta lankoja vain siksi, että joku kerä/vyyhti on nätti ja edullinen. Tarpeeseen voin ostaa. Ja tarpeeksi riittää se, että minulla ei esimerkiksi ole työhön sopivaa väriä. Viime vuonna ostelin näitä nättejä ja edullisia ihan liikaa.

Toinen lupaukseni on tehdä noita keskeneräisiä valmiiksi. Olen kateellinen heille, jotka osaavat tehdä yhden työn kerrallaan, minä kun aloitan uutta ja uutta, aina kun saan hyvän idean tai näen hienon mallin, on se aloitettava saman tien. Ja lopputulos on se, että keskeneräisiä on kymmenen, valmiita ei yhtäkään.

Saa nähdä kauanko kestää ennen kuin ostan lankaa vain ostamisen ilosta tai aloitan sata uutta työtä. :D

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

tähtivirkkauskauluri

Ihastuin Novita 3/2016 -lehdessä olleeseen tähtivirkkauskauluriin ja olihan sellainen sitten tehtävä. Heittäydyin hurjaksi ja käytin sitä lankaa, jota ohjeessakin käytettiin, ja vieläpä samaa väriä. Eli lankana on harmaa Novitan Duo.

Pitkään vain himoitsin kauluria, mutta en uskaltanut aloittaa, kun pelkäsin, että tähtivirkkaus on hirveän vaikeaa. No, olin taas väärässä, ei se ollut. Itse asiassa se oli melko helppoa, ja kun oli muutaman kerroksen saanut tehtyä, niin ei siinä enää paljoa ohjetta tarvinnut katsoa.

Myös mieheni sisko ihastui tähän kauluriin, joten teinpä myös hänelle joululahjaksi kaulurin. Siihen minulla oli aikaa vain viikko, mutta sainpas valmiiksi. Eli tein näitä yhteensä kaksi. Enkä edes kyllästynyt kesken kaiken.


Tykkään tästä hirveästi, melko yksinkertainen, mutta silti niin näyttävä ja nätti. Ihan täydellinen, juuri mun ehkä hieman vaativaan makuun sopiva.