perjantai 25. joulukuuta 2015

Joulukalenterivaihto luukut 19-24

Luukuista 19 ja 20 paljastui tupsukehikkoja ja bambuiset pyöröpuikot kokoa 7.


Luukuusta 21 löytyi suklaapatukka. Fazerin vadelmajugurttisuklaata, nam.

Luukut 22 ja 23 sisälsivät handmade -merkkejä ja kasvonaamion. En olekaan ennen kokeillut noita kasvonaamioita, nyt pääsee sellainenkin testiin.


Luukusta 24 paljastui ihanat villasukat ja pieni Fazerina-levy. Nuo sukat on mielettömän ihanat, kauniit niin kuvioltaan, väriltään kuin työnjäljeltään.

Kaikinpuolin pidin tästä vaihdosta. Saamani paketit oli aivan ihania, päällimmäisenä mieleeni jäi huovutettujen lapasten ohje, puikot ja langat siihen työhön ja nämä jouluaaton villasukat. Kalenterini sain siis knealta. Jos Amria järjestää ansi vuonna taas tämän vaihdon, niin tiedän jo nyt, että minä olen mukana!

perjantai 18. joulukuuta 2015

joulukalenterivaihto luukut 13-18

Luukkujen 13-18 saalis on käsivoide, huulirasva, kaksi Novitan lehteä, Susu-patukka, muistilappuja ja kangaskassi, joka naamioituu mansikaksi. Ilmeisesti sain kalenterini ajatustenlukijalta, kun meni taas ihan nappiin nuo paketit. Työssäni kädet tuppaa kuivumaan (hanskat tosin voisivat auttaa, mutta olen todella huono hanskojen käyttäjä), joten käsirasvalle on aina tarvetta. Talvisin olen myös huulirasvan suurkuluttaja. Käsityölehdet kelpaa aina, muistilappuja tulee käytettyä paljon, ja kangaskassejakaan ei koskaan voi olla liikaa. Taidan tuon mansikan sijoittaa autooni, liian monta kertaa olen töiden jälkeen mennyt kauppaan ja todennut, että joudun TAAS ostamaan muovipussin, kun unohdin ottaa aamulla kangaskassin mukaan.

Valitettavasti en enää muista mitä tuli mistäkin luukusta, mutta pääasia on, että tavarat on kuvattu. Susu-patukka ei päässyt kuvaan, sen söin jo samana päivänä kun se paketista ilmestyi.





lauantai 12. joulukuuta 2015

joulukalenterivaihto luukut 7-12

Luukku 7 oli syönyt kaksi vihreää kynttilää. En yleensä ole vaaleiden värejen ystävä, mutta jostain syystä vaaleista väreistä vihreä on se mistä pidän. Hauska sattuma, vaikka kynttilät tulee aina poltettua vaikka ne olisi riemunkirjavia. ;)


Luukku 8 sisälsi bambuisen virkkuukoukun kokoa 7.


Luukku 9 ja ihania tuikkuja!


Luukku 10 sisälsi hauskan mittanauhan ja rullamitan välimuodon. :)


Luukusta 11 paljastui hauska heijastin. Tykkään juuri näistä "läpsäytettävistä" heijastimista, nämä kun saa aina sopivan kireälle, joten nämä pysyy hyvin paikallaan.


Luukusta 12 löytyi nauhaa. Näitä tarvitsee aina!


Näiden lisäksi monissa luukuissa on ollut hieman suklaata, mutta suklaarohmuna olen syönyt ne ennen kuin olen ehtinyt ajatellakaan niiden kuvaamista.

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

joulukalenterivaihto luukut 1-6

Osallistuin Näppituntuman joulukalenterivaihtoon. Oman pakettini lähetin Jennille ja sain paketin knealta. Paketti tuli perille jo hyvissä ajoin, enkä meinannut malttaa odottaa joulukuun alkua, vieläkin tekisi mieli aukoa kaikki paketit kerralla, mutta pakko vain malttaa mieli ja aukoa vain kyseisen päivän paketti.

Tältä näytti lähettämäni paketti:


Ja sitten saamaani pakettiin... Kovin kauniita lahjapeperiin käärittyjä paketteja, joissa numerolappuina virkattuja tähtiä. Leikkaan niistä numerot irti ja aion käyttää ne tähdet joulukoristeena.

Luukku 1 sisälsi hauskan pienen sormeen kiinnitettävän laskurin. Tämä tulikin tarpeeseen, tähän mennessä olen aina neuloessani laskenut kerroksia paperille tukkimiehen kirjanpidolla. :D Sormessa en tuota voi pitää, se ei siinä tunnu hyvältä (olen jostain syystä hirveän tarkka siitä mitä sormissani on, sormuksetkaan ei saa olla liian leveitä/kapeita tai liian paksuja), mutta käyttöön tämä päätyy silti.


Luukku 2 sisälsi öö... mikähän tuon nimi mahtaa edes olla suomeksi... No, tuollainen korinpunontapohja. Tai korikehikko, tai joku. Aika hauska.


Luukku 3 sisälsi Marianne Kismet -patukan. Siitä ei kuvaa ole, sillä söin sen jo.

Luukku 4 sisälsi ohjeen Huovutettuihin lapasiin.

Luukku 5 sisälsi bambuiset sukkapuikot kokoa 7.


Tämän jälkeen arvasin jo mitä tulee luukusta 6. Arvaukseni meni oikein, mutta oletin langan määrää pienemmäksi. Kolme kerää Novitan Joki-lankaa.



Mistähän vuorokauteen saisi lisää tunteja? Haluaisin tehdä nuo lapaset nyt heti, mutta pakko tehdä keskeneräisiä ensin pois alta...


maanantai 30. marraskuuta 2015

ommeltu pipo

Ompelin itselleni pipon. Olen kai tullut hulluksi, en nimittäin edes pidä pipoista. Ne ei pysy mun päässä kunnolla, vaan nousee korvien yläpuolelle ja sitten näytän juopolta. Ajattelin kuitenkin, että olisi hyvä omistaa pipo, jos vaikka joskus tarvitsen.

Kaivelin varastoistani trikookangasta, sisustasta tuli punainen, päällisestä tummanruskea. Käytin tätä ohjetta. Yllättävän helppoa, en ollut koskaan ajatellutkaan, että pipon ompelu on noin yksinkertaista.


Koska pipo on mallia "tötterö", siis tuollainen, niin sille voi tehdä myös näin...



Eli kääntää reuna, jolloin punaista sisustaa näkyy myös muille.

perjantai 9. lokakuuta 2015

ei mainoksia -kyltti mummolle

Minulla on jo käynnistynyt joululahjatehdas. Ensimmäisen tuotoksen uskallan jo julkaista, sillä voin olla satavarma siitä, että mummoni ei tätä käy lukemassa. Kovin on yksinkertainen, mutta toivon, että huononäköinen mummoni tästä yksinkertaisesta saisi jotain selvää.

Ehkä maailman yksinkertaisin juttu: pala puuta, pora, akryylimaalit, narua. Siinä kaikki, mitä tähän tarvitsee. Puupalaan porataan reiät, joista naru pujotetaan läpi. Puun pintaan maalataan teksti. Siinä se.



Varmuuden vuoksi liimasin takapuolelle pätkän kaksipuoleista teippiä, eipähän ainakaan kolise ovea vasten.

tiistai 22. syyskuuta 2015

Pitsikukkahuivi

Yksi keskeneräinen vähemmän. Yksi työ valmistui. Tällä ohjeella tehty pitsikukkahuivi.

Viime talvena tuskailin, kun minun toppatakkini on beige, mikään huivini ei sovi siihen väriltään ja koska takkini on vaalea, en voinut käyttää ainoaa vaaleaa huiviani sen kanssa. Kuka tahansa muu olisi voinut käyttää niitä yhdessä, mutta minä tunnen oloni kotoisammaksi tummissa vaatteissa. No, nyt päätin jo hyvissä ajoin tehdä asialle jotain. Nimittäin mustan huivin, jota käyttää toppatakkini kanssa.

Tein aikaisemmin samalla tekniikalla ponchon, joten huvin tekeminen sujui kuin tanssi. Lankaa jäi vielä reilusti, joten voi olla, että teen vielä jonkunlaisen hatun samaan sarjaan.

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Keskeneräisten määrä kasvaa

Olin päättänyt, että teen kaikki keskeneräiset käsityöt valmiiksi ennen kuin aloitan yhtäkään uutta. No, toisin kävi. Löysin vahingossa (ihan oikeasti se oli vahinko!) lähikaupasta poistokorista puoli-ilmaista mustaa Novitan Rosea. Mustaa oli kolme kerää, enkä voinut jättää niitä sinne, vaan minun oli pakko ostaa ne. Päätin tehdä niistä kaulahuivin.

Samoihin aikoihin löysin netistä ihanan ohjeen ja siitäkin syntyi idea, makuuhuoneemme on niin köyhästi sisustettu, että sinne tarvitsee saada jotain. No, tulossa on. Mutta en vielä kerro mitä. ;) Näette sitten, kun saan sen valmiiksi.

Lopputulos oli siis se, että en saanut yhtäkään työtä valmiiksi, mutta keskeneräisiä tuli kaksi lisää. Ja minulla on yhdet langat odottamassa vuoroaan, niiden pitäisi riittää sekä hattuun että sormikkaisiin. Ja yhden baskerinkin ajattelin tehdä, en vain vielä tiedä mistä langasta. Näitä en tosin aio aloittaa ennen kuin keskeneräisiä on saatu valmiiksi. Siis ihan oikeasti en aloita.

maanantai 31. elokuuta 2015

Musta-valkoinen poncho

Onnea on äiti, joka myös harrastaa käsitöitä. Säännöllisen epäsäännöllisesti hän käy läpi vanhoja käsityölehtiään, päättää heittää osan menemään, ja tässä vaiheessa minä käyn pelastamassa lehdet ennen roskikseen joutumista. Novita kesä 2010 -lehdestä löysin ihanan ponchon ohjeen. Malli 39. Lankana puro batik, olisin halunnut tehdä samalla värillä kuin ohjeessa (violetti), mutta eihän sitä tietenkään enää ole saatavilla. Päädyin tekemään musta-valkoisen (ilmeisesti tuokin väri on lopetettu, ainakin sen löytäminen oli kovin hankalaa. Anttilan ale-kori pelasti, sieltä löytyi juuri sopivan verran).

Pääsin tekemään pitsikukkakehikkoani johonkin järkevään, tähän mennessä olen tehnyt sillä vain satunnaisia koristeita. Aluksi työn tekeminen tuotti hieman hankaluuksia, olen melko huono lukemaan ja ymmärtämään ohjeita. Hetken aikaa sain pähkäillä, että mitä ihmettä tässä tarkoitetaan ja harkitsin jo, että unohdan koko ohjeen ja teen ponchon "päästäni", mutta sitten tajusinkin, miten se on tarkoitus tehdä. Sen jälkeen työ etenikin joutuisasti ja mukavasti. Jäi siihen pari virhettä, mutta toivon, ettei kukaan niitä huomaa.


Käyttöön pääsi, hauskaa sattumaa oli, kun menin kaupunkiin ja parkkipaikalla sattui tulemaan joku nainen vastaan, jolla oli päällään samanlainen poncho, eri värinen vain.

perjantai 14. elokuuta 2015

amppeli

Sain äidiltäni juorun, jolle ei millään meinannut löytyä paikkaa. Lopulta keksin, että ripustan sen keittiön ikkunan yläpuolelle. No, enpä sitten löytänyt kivoja amppeleita mistään. Tuskailin aiheen kanssa, kunnes keksin, että istutan kukan tavalliseen ruukkuun ja solmin narusta sille amppelin. Näin sitten tein.


Ohjeita vastaavanlaisiin amppeleihin on netissä paljon. Näitä voi tehdä vaikka kuinka monella narulla, minä tein omani kolmella. Vähän vino siitä tuli, mutta ei sitä käytössä huomaa. Pohjan solmu vaan ei osu ihan keskelle ruukkua.

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Pyykkikori

Meillä oli aivan kammottava rottinkinen pyykkikori. Se oli joka suuntaan vino, sen "sisäpussukka" ei pysynyt paikoillaan, vaan valahti aina pohjalle, siitä sojotti rottingin päitä joka suuntaan... Se oli hirveä. Minulla oli jo pidemmän aikaa ollut idea, että teen itse uuden pyykkikorin. En vain ikinä saanut sitä tehtyä. Löysin sitten Hong Kongista (siitä kaupasta) puisen korin, ilmeisesti tarkoitettu ulos säilytyskoriksi. Siitä tein uuden pyykkikorin meille.

Kerrankin sattui niin hyvin, että tuo boksi oli jo valmiiksi sopivan värinen, vältyin siis pintakäsittelyltä tällä kertaa. Kanteen ruuvasin mustaksi maalatun nupin, jotta kori olisi helpompi avata.


Korin sisäpuolelle ompelin vanhasta lakanasta pussin. Viime aikoina olen käyttänyt vanhan sängyn lakanoita käsitöihin, mitäs niitä suotta säilyttämään, kun enää ei ole niille sopivan kokoista sänkyäkään. Pussukan nidoin korin yläosaan kiinni.



lauantai 1. elokuuta 2015

Tiskirättejä

Kun kaikki muutkin, niin minäkin halusin... Siis tehdä näitä tiskirättejä. Lankana minulla oli musta ja harmaa Novitan bambu. Virkkasin ensin neliön ja sitten virkkasin reunat toisella värillä. Yksinkertaista, mutta sopii meille, meillä kun asukkaatkin ovat vähän yksinkertaisia. ;D

harmaa-musta

ja musta-harmaa

En olisi uskonut, mutta nämä on oikeasti hyviä tiskirättejä. En aio meillä enää muita käyttääkään. Pidän siitä, että nämä voi pestä ja käyttää uudelleen vaikka kuinka monta kertaa. Eikä nämä mitään rumia ällötyksiäkään ole, niin kehtaa pitää näitä esilläkin. Täytyy suunnata kaupan lankahyllylle ja ostaa lisää bambua, ajattelin tehdä näitä vielä muutaman lisää. Jos vaikka käyttäisi jotain väriä välillä, tuntuu, että kaikki työni ovat mustia tai harmaita. Tai ruskeita.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Neulottu vyö

Tein vyön. Tällä tosin ei ole tarkoitus pitää housuja ylhäällä, tämä on vain koriste. Löysin ohjeen jostain vanhasta käsityölehdestä, mutta en tehnyt tätä ohjeen mukaan, sain ohjeesta vain idean. Ohjeessa tämä oli virkattu, minä neuloin. Lanka on eri lankaa kuin ohjeessa. Oikeastaan vain tuo etuosan nauha on ohjeesta peräisin.


Tämä oli helppo ja nopea valmistaa. Ei paljoa tarvinnut ajatella, sen kun neuloi. Ja vyö venyy sen verran, että voin pitää sitä vaatteista riippuen vyötäröllä tai lantiolla.

maanantai 18. toukokuuta 2015

marmoroidut laatikot

Mulla oli jäänyt neljä palapelilaatikkoa nurkkiin pyörimään. Halusin saada ne käyttöön, minulla kun kaikenlaista pikkusälää on, mutta säilytystilaa ei. Sellaisenaa en pitänyt niistä, ne eivät olleet siistin näköiset, ne oli liian sekavat. Sain sitten idean "marmoroida" ne. Kahdesta tuli tummia, kahdesta vaaleita.


Laatikoiden kannet oli kohokuvoitu, joten päällystin ne ensin paperitapetilla. En lähde väittelemään siitä, että oliko tämä oikea tapa marmoroida, mutta kuitenkin... Tummissa pohja on sininen, vaaleissa valkoinen. Sekoitin kaljaa ja väripigmenttejä keskenään ja levitin litkun kuivuneelle maalipinnalle. Märän litkun kuvioin luonnonsienellä, tuputtelemalla ja työntämällä väriä eri kohtiin. Tummille en tehnyt muuta, mutta vaaleille lisäksi tein siveltimellä terävämpiä kuvioita, "suonistuksia". Kun kuviot oli valmiit, jätin laatikot kuivumaan. Kuivalle pinnalle levitin lakan sekä saadakseni kiiltoa että kestävyyttä pintaan.



Nyt laatikot ovat tv-tason alahyllyllä ja ne ovat syöneet mm. käsityöohjeita ja eri kodinkoneiden ja laitteiden käyttöohjeita. Sainpahan kivat laatikot ja vähän enemmän tilaa vähäisiin kaappeihin.

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

kevään viimeiset villasukat

Teinpähän taas villasukat. Ohje löytyi Novitan Sukkalehdestä, malli Ö (kuva sivulla 40, ohjeet sivulla 80). Ei nämä nyt ihan siltä näytä kuin lehden kuvassa, mutta käyttöön nämä pääsee varmasti... Ensi syksynä. Pidempi varsi on oikein hyvä, etenkin kun talvisin paljon käytän maihareita.

En tiedä oliko ohje helposti kirjoitettu, vai olenko minä oppinut lukemaan ohjeita, kun kertaakaan ei tullut sitä minulle tyypillistä "mitä hel*ettiä tuolla tarkoitetaan!?" No, oli niin tai näin, oli kivaa tehdä neuletyö ohjeen mukaan, kerrankin kun se sujui. Yleensä neuletyöni on tehty täysin ilman ohjeita, tai sitten tuskailen ja hermoilen ohjeiden kanssa, kunnes joko luovutan työn suhteen kokonaan tai ratkaisen ongelman unohtamalla ohjeen ja tekemällä kohdan oman pääni mukaan.


Yläreunan oranssi raita on tasan sen takia, että saisin kulutettua jämälankoja pois. Olen nimittäin päättänyt, että uusia lankoja ei tähän taloon tule ennen kuin vanhoja on kulutettu pois.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

kauratyyny

Halusin josku teininä huoneeseeni viininpunaiset/tummanpunaiset verhot, jotka ei ole läpinäkyvät. Eihän ne silloin ollut muotia, eikä niitä löytynyt mistään. Näinpä äitini osti kaksi lakanaa ja ompeli niistä minulle verhot. Talvella äitini alkoi siivoamaan kaappejaan ja löysi kasan minun entisestä huoneestani peräisin olevia verhoja. Hän antoi ne minulle, mutta jossain välissä toinen näistä lakanaverhoista oli kadonnut, mistään sitä ei löytynyt, joten ompelin tästä jäljelle jääneestä muutaman kauratyynyn. Ja todennäköisesti nyt, kun toinen näistä on uhrattu muuhun käyttöön, niin toinen verho löytyykin jostain.

Aluksi ompelin kuusi 10cm * 10cm pussukkaa, jätin kääntö-/täyttöaukon, käänsin pussin oikein päin ja täytin kauralla. Täytön jälkeen ompelin täyttöaukon umpeen.



Seuraavaksi ompelin pitkän pötkylä, kooltaan 60cm * 10cm, jonka jaoin ompelemalla kuuteen yhtäsuureen osaan. Näin tehtynä kauratyyny pysyy hyvin "kasassa" eikä kaurat valu päätyyn tai päätyihin käytön aikana.


Näitä on kiva tehdä, kun ovat nin nopeita, yhden tällaisen pidin itse, yhden annoin vanhemmilleni ja yhden vein mummolle. Kenelleköhän seuraavaksi tekisin tällaisen?

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

kaksi ommeltua toppia

Ompelin tuossa vähän aikaa takaperin pari toppia. Halusin jotain muuta kuin tylsiä perustoppeja, mutta olen sen verran tylsä, etten oikein osaa käyttää kuin yksivärisiä vaatteita. Kaupoista ei ole kivoja vaatteita löytynyt aikoihin, niinpä päätin ommella nämä topit itse.



 Tämä ensimmäinen on oikeasti mekko, mutta jätin vain helmaosan tekemättä. Ohjeet ja kaavat tähän löytyy lehdestä Moda 5/2013, After sail -mekko. Yleensä minulla on vain kireitä toppeja, kiva saada käyttöön tällainen rennompikin paita.


Tällä toisella ei ole mitään ohjeita tai kaavoja. Aloitin sillä, että ompelin vetoketjun molemmille puolille kangassuikaleet, näiden perään toiset suikaleet, kolmannet jne. Aina välillä sovittelin päälleni, ja näin sain ympärysmitasta juuri sopivan. Jokainen suikale on 5cm leveä. Edessä suikaleet on korkeampia mitä takana, kyljissä olevat suikaleet menevät yläreunastaan viistoon.

Molemmat topit onnistuivat todella hyvin, odotan jo kesää innolla, että pääsen nämä päällä kylille. ;)


perjantai 27. maaliskuuta 2015

penkinsuojus autoon

Syksyllä minua alkoi ärsyttämään, kun koulupäivän jälkeen piti pölyisillä vaatteilla hypätä autoon. Inhotti, kun auton penkki oli aina hirveän likainen. Tajusin, että valmistumisen jälkeen (jos vaan saan oman alan töitä) mun auton penkki on jatkuvasti pölyssä ja muussa liassa. Asialle oli tehtävä jotain, penkinsuojus. Näitähän saa kaikenmaailman motoneteistä ja muista, mutta ne ovat mielestäni rumia. Halusin myös, että sen saa helposti irti, näin saan siitä suurimman hyödyn, kun puhtailla vaatteilla voin istua puhtaalla penkillä ja likaisilla vaatteilla likaisella suojuksella.

Mitä tekee käsityöharrastaja? No tekee penkinsuojuksensa itse. Päätin toteuttaa työni neulomalla. Käytin kahta eri väriä, harmaata ja mustaa. Autoni sisäpinnoista löytyy muutenkin eniten näitä värejä, joten näillä väreillä toteutettuna suojus ei hyppää liikaa silmille, vaan juuri sopivasti. Harmaat neliöt on helmineuletta, mustat ainaoikeaa. Yksi neliö on kooltaan 15x15 cm. Aina välillä ompelin valmiita neliöitä yhteen ja kävin sovittamassa tekelettäni autoon.



Suojus kiinnitetään nauhoilla ja niskatuen yli menevällä hupulla. Alemmat nauhat on penkin slkänojan alaosassa (ylemmässä kuvassa näkyy) ja toiset nauhat on penkin yläosassa.

Kun tämä työ oli valmis, tajusin tässä myös toisen hyvän puolen: jos käy oikein ikävästi ja autoni hajoaa talvipakkasilla tielle, niin jos autoa/virtoja ei voi pitää päällä, voin pitää tätä huopana tai viittana odotellessani apua.

torstai 19. maaliskuuta 2015

kauluri/huppu

Äidilläni on tapana ostaa minulle joululahjaksi jotain pieniä käsityötarvikkeita. Viime jouluna sain kolme kerää lankaa. Sattumoisin olin lainannut äidiltä vanhoja käsityölehtiä ja yhdestä niistä löytyikin kiva ohje. En enää muista tarkemmin, kuin että lehti oli Moda.

Huppu/kauluri on tunturineuletta, puikkojen kokona oli 6. Ohjeessa taidettiin käskeä käyttämään isompia puikkoja, mutta minun puikkovalikoima on melko huono... Jospa äiti ensi jouluksi ostaisi minulle lisää puikkoja..?

Tältä se näyttää huppuna...
...ja tältä kaulurina.

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Jämäkankaista koristetyynyjä

Minulle on kertynyt hirveä kasa erilaisia kankaita. Valitettavasti kaikkia on niin vähän, ettei niistä mitään kovin suurta tehdä. Yhdet kankaat sain käytettyä loppuun, kun sain päähäni, että sängyn päälle täytyy saada pari koristetyynyä. Harmaa kangas ei riittänyt kahteen tyynyyn, joten toisesta tuli musta-harmaa.

Toisella puolella harmaat reunat, musta keskusta...
Ja toisella puolella päinvastoin.
Tuo harmaa kangas oli jännää, pelkkänä kankaana se näytti todella rumalta, mutta tyynynä se onkin oikein kiva. Jopa mun miesystävä sanoi, että nämä tyynyt on hienot! On näiden siinä tapauksessa oltava, yleensä mieheni ei tällaisiin reagoi juuri mitenkään.


tiistai 24. helmikuuta 2015

Läppälapaset

Kerran kovalla pakkasella autoa tankatessa mulla meni hermo. Tavallisissa lapasissa ei pysty tekemään mitään. Sattumoisin minulla oli ylimääräistä harmaata lankaa jemmassa, joten tein itselleni läppälapaset. Siis ei mitkään vitsilapaset, vaan lapaset, joissa on avattava läppä. En etsinyt mitään ohjeita, neuloin tavallisten lapasten ohjeella suunnilleen sormiin asti ja sormiosan tein erikseen. Ompelin ne selkäpuolelta yhteen, etupuolelle ompelin tarraa. Ei noista mitkään kovin kauniit tullut, varmasti olisi löytynyt ohjeita hienompiinkin...



Minkähän takia 'lapaset' on niin hirveän vaikeaa kirjoittaa koneella? Aina meinaan kirjoittaa joko lapset tai lapsaset, ikinä ei mene kerralla oikein.