perjantai 30. marraskuuta 2018

Vuodenaikahaaste, syksy

Vihdoinkin ehdin istua koneelle blogin ääreen. On ollut töitä, hevosta ja remonttia... Mutta nyt, hiukan myöhässä (asiassa lohduttaa se, että itse työ on ollut valmiina jo lokakuussa...) saan postattua tännekin.

Kyseessähän on Tavaroiden taikamaailma -blogin Pipo-Otuksen emännöimä vuodenaikahaaste. Neljä vuodenaikaa, neljä käsityötä, jokainen käsityö omana vuodenaikanaan, henkien kyseistä vuodenaikaa. Hauskaa, vai mitä?

Jatkoin samalla linjalla kuin tähänkin asti, pesukonehuovutettu patalappu, johon neulahuovutin kuvion. Tällä kertaa värikäs vaahteranlehti, koska se on niin syksyinen. Ensimmäinen asia mitä minulle tulee mieleen syksystä, on punakirjava vaahteranlehti.


Itse työn tekeminen sujui hyvin, otin jo vähän varaslähtöä ja huovutelin pesukoneessa näitä "pohjia" valmiiksi jo kesällä. Neulahuovutus sujui tällä kertaa melko hyvin, joko olen oppinut, tai sitten yksinkertaistettu vaahteranlehti oli helpompi tökkiä neulalla kuin aikaisemmat työni... Kesän kielot ja kevään leskenlehdet olivat melko haastavat tehdä. Enää yksi työ jäljellä, keksisiköhän joku jonkun kivan haasteen ensi vuodellekin?

maanantai 13. elokuuta 2018

Vuodenaikahaaste, kesä

Vihdoinkin täällä. Mulla on ollut hieman erilainen kesä, siitä lisää kohta.

Olen saanut jo hyvissä ajoin valmiiksi tämänkertaisen haastepostauksen Tavaroiden taikamaailman Pipotuksen järjestämään vuodenaikahaasteeseen, mutta vasta nyt ehdin istua tietokoneelle ja kirjoittaa postauksen.

Jatkoin samalla linjalla kuin kevään haastetyössä, eli pesukonehuovutettu patalappu, johon neulahuovutin aiheeseen sopivan kuvan. Kesän kuvaksi valitsin kielon, ihan vain koska kielot on ihania. Kiitti vaan äiskä! Äitini nimittäin rakastaa kieloja ja nähtävästi se kielorakkaus on tarttunut minuunkin.. Ei nuokaan nyt täysin aidoilta näytä, mutta oli tuo kielo huomattavasti helpompi mitä kevään leskenlehdet.


Fiksuimmat varmaan arvaakin mitä on luvassa syksyn ja talven töissä.. ;)

Sitten siihen, mitä väläytin jo hieman tuossa postauksen alussa: mun kesä oli todella erilainen, erilainen kuin mikään aikaisempi kesäni. Me nimittäin avomieheni kanssa mentiin ja ostettiin talo. Mun piti tehdä kesällä hirveän paljon käsitöitä, mutta nyt jäi tekemättä. Kesäkuussa olin lomalla ja vietin melkein koko lomani hevosen selässä, oli niin kiva ratsastaa, kun oli kunnolla aikaa. Ajattelin sitten, että heinäkuussa ehtii tehdä käsitöitä. No, sattuipa kesäkuun lopulle ne talokaupat ja kuukauden varoajalla muutettiin. Eli heinäkuu me sitten tehtiin muuttoa, kannettiin kamaa pikkuhlijaa uuteen taloomme ja tongimme edellisen asunnon tavarat läpi, ja paljon meiltä lähtikin sekä kiertoon seuraavalle käyttäjälle tai suoraan kaatopaikalle. Ja nyt kuun vaihteessa muutimme ja nyt meillä on luvassa remonttia remonttia ja remonttia. Paljon. Tästä ei selvitä pelkällä maalilla ja tapetilla, nyt puretaan seiniä ja lattioita ja tehdään uusiksi.

Eli suomeksi, nyt on käsityöt tauolla. Palaan asiaan jahka saadaan remonttia etenemään. Luultavasti syksyllä nähdään.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

villasukat ja ampiaispesiä

Neuloin pitkästä aikaa yhdet villasukat. Näin kesäisin ei kauheasti tuo villasukkien neulominen nappaa, tulee tehtyä enemmän kaikkea muuta. Lankana oli Novitan Duo, ohje oli vanhemmasta Novitan sukkalehdestä. Ja ihanathan niistä tuli, palmikot on aina kivoja, ja Novitan Duo on aivan ihastuttava lanka kaikissa väreissä. Nämä oli aika helpot ja nopeat tehdä. Saatanpa tehdä toisestkin samalla ohjeella... ;)



Virkkasin myös jämälangoista valeampiaispesiä. Ei meillä kyllä ole ampiaiset olleet ongelmana, mutta nuo pesät on niin hauskoja, niin halusin tehdä. Virkkasin harmaalla puuvillalangalla neljä pesää, sitten se lanka loppui. Kyseinen lanka on äidiltä saatu jämäkerä, eikä minulla ole mitään hajua mikä lanka se on. Nytpä siitä on päästy eroon. Yhden virkkasin Novitan 7 veljestä -langasta, sekin lanka riitti sopivasti juuri yhteen pesään. Jämälangat siis pikkuhiljaa hupenevat... Ampiaispesät täytin sanomalehtimytyllä. Ohjetta minulla ei ollut, kunhan virkkasin.


keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Vuodenaikahaaste, kevät

Vihdoinkin ehdin istua alas ja kirjoittaa tämän postauksen. Tämä kulunut kevät on ollut todella kiireinen ja käsitöillekin on jäänyt hyvin vähän aikaa.. Mutta pakko myöntää, tämäkin työ on ollut valmis jo lähemmäs kuukauden päivät... Ei vaan ehdi kaikkea.

Osallistuin siis Tavaroiden taikamaailman Pipo-otuksen emännöimään vuodenaikahaasteeseen. Ideana on tehdä yksi työ per vuodenaika, työn tulisi jollain tapaa henkiä kyseistä vuodenaikaa. Tekniikkaa ei ole rajattu mihinkään tiettyyn tekniikkaan, vaan kaikki kelpaa, kunhan se on käsin tehty.

Itse päädyin huovuttamaan. Pesukonehuovutus on aika yllätyksellinen laji, ja riittävän monen lapas- ja tossukokeilun jälkeen heitin hanskat tiskiin. Ei ne vaan ikinä onnistu. Mutta patalappuja olen saanut onnistuneesti huovutettua koneessa, siispä jatkoin sillä linjalla, noita huovutuslankoja on nimittäin jäänyt ihan riittävästi jemmaan..

Ensin neuloin itse patalapun ja nakkasin sen pesukoneeseen. Huovuttuneeseen patalappuun neulahuovutin kuvion, nimittäin leskenlehtiä. Varma kevään merkki! Yllättävän haastavaa oli tökkiä leskenlehden näköisiä kakkaroita, mutta kyllä ne nyt tunnistaa. Ompelin patalappuun myös lenkin, jolla patalapun saa ripustettua esille, eihän näitä nyt mihinkään kaappiin piiloteta.. ;)


sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Jämälankasukat

Jämälankasukat. Perussukat. Ei mitään ihmeellistä, tarkoituksena hankkiutua eroon jämäkeristä. Mutta en mä saanut käytettyä loppuun kuin yhden kerän, taisin käyttää turhan montaa väriä/sävyä näissä... Mutta niistä tuli kivat, ihan minun näköiset. Ajattelin tehdä näille kaveriksi joko jämälankalapset tai -sormikkaat.

Lankana on luultavasti pelkkää Novitan 7 veljestä. Ainakin tuntuma ja paksuus on kaikissa näissä sama, harmaat ainakin on seiskaveikkaa. En neulontaharrastukseni alussa tajunnut jättää jämälankakeriin vyötettä enkä edes lappua, joten välillä on saanut oikeasti arvailla mitä lankoja minun pienet nöttöset oikein onkaan.. Nykyään olen tässäkin viisaampi. ;)


maanantai 12. helmikuuta 2018

Rumat villasukat ja taas pukkaa haastetta

Mulla on tarkoituksena tuhota vanhoja lankoja. Niinpä laitoin puikoille Socki -lankaa ja neuloin villasukat. Ja niistä tuli ihan kauheat. Lanka on kerällä kuin karamelli, tosi nättiä. Ajattelin, että vaikka niissä onkin vaaleanpunaista, tulee sukista varmasti ihanat. No ei tullut. Nuo valmiiksi raidoitetut langat vaan ei ole mun juttu. Etenkään, jos niissä on muitakin värejä kuin harmaan eri sävyjä. Nuo raidat vaan ei toimi minun silmiini.

Sovelsin ohjetta, vanhemmasta Novitan sukkalehdestä löytyi nappivarsisukat. En halunnut nappeja, kun ajattelin, että näitä voisi käyttää varrellisissa kengissä, napit painaisi ikävästi. Neuloin varren pyörönä, en tasona kuten ohjeessa. Enkä tehnyt ollenkaan "napituslistaa", kun ei näihin niitä nappejakaan tullut. Varsi on ihan kiva, tykkään tuosta kuviosta. Mutta tuo väri ja miten raidat asettuu, nääh.



Ja mä osallistuin taas käsityöhaasteeseen. Tavaroiden taikamaailma -blogin Pipo-otus emännöi tälle vuodelle vuodenaikahaasteen, johon päätin osallistua. Tähän haasteeseen ei tarvitse kuin neljä työtä, yksi kullekin vuodenajalle.

Minulla onkin jo visio siitä mitä aion tehdä. Pesukonehuovutuksen (ja neulahuovutuksen) merkeissä aion mennä tämän haasteen. Koekappale tähän on jo tehty, ja pieleenhän sekin meni. Onneksi on vielä aikaa. ;)

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Vuosi väriterapiaa, kooste

Vuosi väriterapiaa -haaste tuli ja meni. Ja mä onnistuin! Sain kaikki työt ajallaan valmiiksi ja vielä tänne blogiinkin asti. Nyt on aika kirjoittaa kooste siitä mitä tuli tehtyä.

tammikuu
Tammikuussa kaikki alkoi, ja minä olin valinnut väriksi vaaleansinisen. En edes pidä vaaleansinisestä, mutta tässähän oli ideana myös vähän haastaa itseään käyttämään värejä, joita ei ehkä muuten käyttäisi. Neuloin villasukat ja ne onkin ollut kovassa käytössä.




helmikuu
Väriksi valitsin valkoisen. Valkoinen on ihan kiva väri, mutta se on niin arka likaantumaan, että minulla jää sen takia valkoinen useimmiten hyllyyn. Haastetyöksi virkkasin asustekaulaliinan. Ja pakko myöntää, en ole käyttänyt tätä kertaakaan.




maaliskuu
Maaliskuun värinä oli tummanpunainen. Jes, yksi suosikkiväreistäni. Neuloin sormikkaat, joissa kulkee valepalmikkoraita. Näitä olen käyttänyt paljon. Lanka on melko karkeaa, joten nämä eivät sovi ihmisille, joita karkeat langat herkästi kutittaa tai raapii.




huhtikuu
Huhtikuussa oli vuorossa musta. Mustaa käytän paljon, se on niin helppo väri, kun se sopii kaiken kanssa. Tein lapaset. Paksut ja pörröiset. Näitäkin olen jo parina päivänä käyttänyt. Kömpelöthän nuo on, ei ne kädessä voi tehdä mitään. Mutta nätit ne on siitä huolimatta.


toukokuu
Toukokuussa oli turkoosin vuoro. En pidä turkoosista, enkä keksinyt mitään järkevää mitä siitä voisin tehdä. Löysin jemmoistani kerän turkoosia puuvillalankaa ja siitä päätin virkata pienen pussukan. Tuo on oikein sopiva huulirasvan, pienen käsirasvatuubin yms. säilytyspaikka. Ja kulkee näppärästi laukussa mukana. On ollut käytössä.


kesäkuu
Violetti kesäkuu. Jes! Violetista mä pidän. Neuloin säärystimet. Langassa kulkee mukana ohut heijastinlanka, nämä tein ratsastusta silmällä pitäen. Ja paljon mä näitä syksyllä käytinkin, hyvin pysyy paikoillaan myös ratsastaessa. Tällä hetkellä nämä odottavat pesua, niissä on kuraa ja hevosen lantaa enemmän kuin puhdasta pintaa.


heinäkuu
Väriksi valitsin vihreän. Tummanvihreää käytän jonkin verran, vaaleanvihreää en juurikaan. Minulla oli tummanvihreää huovutuslankaa ja päätin kokeilla taas kerran pesukonehuovutusta. Minulle oli jäänyt niistä vähän huono maku, kun aina huovutustyöni on epäonnistuneet, mutta tällä kertaa onnistuin. Lopputuloksena oli säilytyskori. Tällä hetkellä se on kirjahyllyssä täytettynä lankakerillä.


elokuu
Tummansininen elokuu. En ole juurikaan käyttänyt tummansinistä, mutta tämän haasteen ansiosta innostuin siitä. Neuloin pannan. Ja se onkin ollut tänä syksynä ja talvena kovassa käytössä. Pelkäsin, miten tuo rullautuva sileä neule toimii, mutta se onkin oikein hyvä. Niskan seudulla se saa rullautua, mutta muuten sen saa aseteltua päähän niin, ettei se rullaudu. Niskaan jää rullautumisen ansiosta kivasti "liikkumatilaa".


syyskuu
Oranssi. Ihan kamala väri. Päätin tehdä lapaset, yhdistin näihin myös valkoista. En tiedä mitä tehdä näille, tuolla ne vaatehuoneessa odottavat mahdollista uutta omistajaansa...


lokakuu
Ruskea lokakuu. Ruskeasta minä pidän, etenkin tummanruskeasta. Neuloin palmikkoneulesäärystimet, oikein nätit ja ihanat. Näitä en vielä ole käyttänyt, mutta aivan varmasti aion käyttää.


marraskuu
Väriksi valitsin harmaan. Harmaa on myös luottovärejäni, sekin on niin helppo yhdistää mihin tahansa. Minulla on ollut jo useamman vuoden työn alla pieni harmaa torkkupeitto, ja päätin tehdä sen valmiiksi. Kiva siitä tuli, tuolla se sohvalla on. Käytössä.


joulukuu
No, tietenkin joulukuu on punainen. Neuloin Novitan Venlasta piirakkasukat. Piirakkasukkia ei koskaan voi olla liikaa, on ne niin kivat. Näitäkin olen käyttänyt jo. Ja melko paljon, nämä ovat kivan ohuet, niin menee napakampaankin kenkään kivasti.


Sellainen oli vuosi väriterapiaa, oikein mukava haaste. Oli mukavaa olla mukana. Kiitos Sirpukan solmuissa, kun emännöit haasteen. Ja jotta haasteet ei tähän loppuisi, ilmoittauduin tälle vuodelle toiseen haasteeseen, siitä lisää myöhemmin. ;)

maanantai 15. tammikuuta 2018

Lappukauluri ja kirjavat villasukat

Tuli tarve kaulurille. Hevoshommissa kaulaliina ei voi jäädä takin päälle, sillä se on turvallisuusriski. Enkä mä oikeastaan halunnutkaan kaulaliinaa, vaikka saisihan sen takin alle piiloon. Se vaan aina jää huonosti ja tuntuu ikävältä. Tein sitten kaulurin. Vanhan kunnon lappukaulurin. En olekaan sitten lapsuuden lappukauluria käyttänyt.

Lankana minulla oli TeeTeen Halti, puikkokokona 3. Halti on oikein mukava lanka, melko ohut, mutta nopea neulottava, hyvälaatuisen tuntuinen, pehmeä, ei kutita tai raavi ihoa. Ohje löytyi täältä. Ohje oli oikein selkeä ja kauluri valmistui nopeasti ja ongelmitta.



Neuloin myös äidilleni villasukat. Neuloin mä isällenikin, mutta unohdin kuvata ne. Äidin villasukkiin käytin Novitan 7-veljestä multiraita lankoja. Kahta eri väriä, kaksi kerrosta per lanka. Eli räsymattosukat. Kantapäät tein yhdellä langalla, niissä en jaksanut alkaa kikkailemaan langanvaihtojen kanssa.


Ihan kivat niistä tuli. Eikä pinkkiäkään ole yhtään liikaa, vaikka sitä aluksi pelkäsinkin, meistä kun kumpikaan ei oikein ole pinkin ystävä. Selvästi nuo sukat on pari, vaikka onkin eriparisukat. Edes minä en ole niin hullu, että yrittäisin saada langat kohdistettua räsymattosukkiin siten, että molemmista tulisi samanlaiset.