sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Vuosi väriterapiaa, kooste

Vuosi väriterapiaa -haaste tuli ja meni. Ja mä onnistuin! Sain kaikki työt ajallaan valmiiksi ja vielä tänne blogiinkin asti. Nyt on aika kirjoittaa kooste siitä mitä tuli tehtyä.

tammikuu
Tammikuussa kaikki alkoi, ja minä olin valinnut väriksi vaaleansinisen. En edes pidä vaaleansinisestä, mutta tässähän oli ideana myös vähän haastaa itseään käyttämään värejä, joita ei ehkä muuten käyttäisi. Neuloin villasukat ja ne onkin ollut kovassa käytössä.




helmikuu
Väriksi valitsin valkoisen. Valkoinen on ihan kiva väri, mutta se on niin arka likaantumaan, että minulla jää sen takia valkoinen useimmiten hyllyyn. Haastetyöksi virkkasin asustekaulaliinan. Ja pakko myöntää, en ole käyttänyt tätä kertaakaan.




maaliskuu
Maaliskuun värinä oli tummanpunainen. Jes, yksi suosikkiväreistäni. Neuloin sormikkaat, joissa kulkee valepalmikkoraita. Näitä olen käyttänyt paljon. Lanka on melko karkeaa, joten nämä eivät sovi ihmisille, joita karkeat langat herkästi kutittaa tai raapii.




huhtikuu
Huhtikuussa oli vuorossa musta. Mustaa käytän paljon, se on niin helppo väri, kun se sopii kaiken kanssa. Tein lapaset. Paksut ja pörröiset. Näitäkin olen jo parina päivänä käyttänyt. Kömpelöthän nuo on, ei ne kädessä voi tehdä mitään. Mutta nätit ne on siitä huolimatta.


toukokuu
Toukokuussa oli turkoosin vuoro. En pidä turkoosista, enkä keksinyt mitään järkevää mitä siitä voisin tehdä. Löysin jemmoistani kerän turkoosia puuvillalankaa ja siitä päätin virkata pienen pussukan. Tuo on oikein sopiva huulirasvan, pienen käsirasvatuubin yms. säilytyspaikka. Ja kulkee näppärästi laukussa mukana. On ollut käytössä.


kesäkuu
Violetti kesäkuu. Jes! Violetista mä pidän. Neuloin säärystimet. Langassa kulkee mukana ohut heijastinlanka, nämä tein ratsastusta silmällä pitäen. Ja paljon mä näitä syksyllä käytinkin, hyvin pysyy paikoillaan myös ratsastaessa. Tällä hetkellä nämä odottavat pesua, niissä on kuraa ja hevosen lantaa enemmän kuin puhdasta pintaa.


heinäkuu
Väriksi valitsin vihreän. Tummanvihreää käytän jonkin verran, vaaleanvihreää en juurikaan. Minulla oli tummanvihreää huovutuslankaa ja päätin kokeilla taas kerran pesukonehuovutusta. Minulle oli jäänyt niistä vähän huono maku, kun aina huovutustyöni on epäonnistuneet, mutta tällä kertaa onnistuin. Lopputuloksena oli säilytyskori. Tällä hetkellä se on kirjahyllyssä täytettynä lankakerillä.


elokuu
Tummansininen elokuu. En ole juurikaan käyttänyt tummansinistä, mutta tämän haasteen ansiosta innostuin siitä. Neuloin pannan. Ja se onkin ollut tänä syksynä ja talvena kovassa käytössä. Pelkäsin, miten tuo rullautuva sileä neule toimii, mutta se onkin oikein hyvä. Niskan seudulla se saa rullautua, mutta muuten sen saa aseteltua päähän niin, ettei se rullaudu. Niskaan jää rullautumisen ansiosta kivasti "liikkumatilaa".


syyskuu
Oranssi. Ihan kamala väri. Päätin tehdä lapaset, yhdistin näihin myös valkoista. En tiedä mitä tehdä näille, tuolla ne vaatehuoneessa odottavat mahdollista uutta omistajaansa...


lokakuu
Ruskea lokakuu. Ruskeasta minä pidän, etenkin tummanruskeasta. Neuloin palmikkoneulesäärystimet, oikein nätit ja ihanat. Näitä en vielä ole käyttänyt, mutta aivan varmasti aion käyttää.


marraskuu
Väriksi valitsin harmaan. Harmaa on myös luottovärejäni, sekin on niin helppo yhdistää mihin tahansa. Minulla on ollut jo useamman vuoden työn alla pieni harmaa torkkupeitto, ja päätin tehdä sen valmiiksi. Kiva siitä tuli, tuolla se sohvalla on. Käytössä.


joulukuu
No, tietenkin joulukuu on punainen. Neuloin Novitan Venlasta piirakkasukat. Piirakkasukkia ei koskaan voi olla liikaa, on ne niin kivat. Näitäkin olen käyttänyt jo. Ja melko paljon, nämä ovat kivan ohuet, niin menee napakampaankin kenkään kivasti.


Sellainen oli vuosi väriterapiaa, oikein mukava haaste. Oli mukavaa olla mukana. Kiitos Sirpukan solmuissa, kun emännöit haasteen. Ja jotta haasteet ei tähän loppuisi, ilmoittauduin tälle vuodelle toiseen haasteeseen, siitä lisää myöhemmin. ;)

maanantai 15. tammikuuta 2018

Lappukauluri ja kirjavat villasukat

Tuli tarve kaulurille. Hevoshommissa kaulaliina ei voi jäädä takin päälle, sillä se on turvallisuusriski. Enkä mä oikeastaan halunnutkaan kaulaliinaa, vaikka saisihan sen takin alle piiloon. Se vaan aina jää huonosti ja tuntuu ikävältä. Tein sitten kaulurin. Vanhan kunnon lappukaulurin. En olekaan sitten lapsuuden lappukauluria käyttänyt.

Lankana minulla oli TeeTeen Halti, puikkokokona 3. Halti on oikein mukava lanka, melko ohut, mutta nopea neulottava, hyvälaatuisen tuntuinen, pehmeä, ei kutita tai raavi ihoa. Ohje löytyi täältä. Ohje oli oikein selkeä ja kauluri valmistui nopeasti ja ongelmitta.



Neuloin myös äidilleni villasukat. Neuloin mä isällenikin, mutta unohdin kuvata ne. Äidin villasukkiin käytin Novitan 7-veljestä multiraita lankoja. Kahta eri väriä, kaksi kerrosta per lanka. Eli räsymattosukat. Kantapäät tein yhdellä langalla, niissä en jaksanut alkaa kikkailemaan langanvaihtojen kanssa.


Ihan kivat niistä tuli. Eikä pinkkiäkään ole yhtään liikaa, vaikka sitä aluksi pelkäsinkin, meistä kun kumpikaan ei oikein ole pinkin ystävä. Selvästi nuo sukat on pari, vaikka onkin eriparisukat. Edes minä en ole niin hullu, että yrittäisin saada langat kohdistettua räsymattosukkiin siten, että molemmista tulisi samanlaiset.