Neuloin pitkästä aikaa yhdet villasukat. Näin kesäisin ei kauheasti tuo villasukkien neulominen nappaa, tulee tehtyä enemmän kaikkea muuta. Lankana oli Novitan Duo, ohje oli vanhemmasta Novitan sukkalehdestä. Ja ihanathan niistä tuli, palmikot on aina kivoja, ja Novitan Duo on aivan ihastuttava lanka kaikissa väreissä. Nämä oli aika helpot ja nopeat tehdä. Saatanpa tehdä toisestkin samalla ohjeella... ;)
Virkkasin myös jämälangoista valeampiaispesiä. Ei meillä kyllä ole ampiaiset olleet ongelmana, mutta nuo pesät on niin hauskoja, niin halusin tehdä. Virkkasin harmaalla puuvillalangalla neljä pesää, sitten se lanka loppui. Kyseinen lanka on äidiltä saatu jämäkerä, eikä minulla ole mitään hajua mikä lanka se on. Nytpä siitä on päästy eroon. Yhden virkkasin Novitan 7 veljestä -langasta, sekin lanka riitti sopivasti juuri yhteen pesään. Jämälangat siis pikkuhiljaa hupenevat... Ampiaispesät täytin sanomalehtimytyllä. Ohjetta minulla ei ollut, kunhan virkkasin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkaus. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 3. kesäkuuta 2018
sunnuntai 6. elokuuta 2017
Afrikankukkalaukku
Halusin tehdä itselleni "kesäkassin". Väri ei ehkä ole kovin kesäinen, mustaa ja harmaata, mutta on siinä sentään kukkia. ;) Värit valitsin sillä perusteella, että niitä sattui olemaan, yritän kovasti pienentää lankavarastoani, mutta jostain kumman syystä se on vain paisunut entisestään ja nyt lankoja tursuaa jo kirjahyllystäkin.. :D
Ohjeena mulla oli tämä. Musta lanka on Novitan Cotton softia, harmaa lanka Drops ❤ You. Lankojen paksuus ei ollut täysin sama, mutta riittävän lähellä toisiaan, hyvin toimivat yhteen. Koukun numero oli 3. Sisäpuolen vuorin tein mustasta lakanasta, vanhan sängyn lakanoita riittää vieläkin.
Kulmapaloja en vain saanut sopivan kokoisiksi, joten hylkäsin ohjeen ja sovelsin ne omasta päästäni. Ei ne ehkä kuvassa kauneimmat ole, mutta kun laukkuun laittaa tavaraa, asettuu nekin siistimmin. Kaikin puolin tuli mieleinen laukku, olen jo ehtinyt käyttääkin tätä.
Ohjeena mulla oli tämä. Musta lanka on Novitan Cotton softia, harmaa lanka Drops ❤ You. Lankojen paksuus ei ollut täysin sama, mutta riittävän lähellä toisiaan, hyvin toimivat yhteen. Koukun numero oli 3. Sisäpuolen vuorin tein mustasta lakanasta, vanhan sängyn lakanoita riittää vieläkin.
Kulmapaloja en vain saanut sopivan kokoisiksi, joten hylkäsin ohjeen ja sovelsin ne omasta päästäni. Ei ne ehkä kuvassa kauneimmat ole, mutta kun laukkuun laittaa tavaraa, asettuu nekin siistimmin. Kaikin puolin tuli mieleinen laukku, olen jo ehtinyt käyttääkin tätä.
maanantai 15. toukokuuta 2017
Vuosi väriterapiaa, toukokuu
Toukokuukin on jo puolessa välissä. Ja toukokuun vuosi väriterapiaa -haastetyö on valmis, ollut jo tovin... Tällä kertaa värinä oli turkoosi. Turkoosi ei ole minun värini, mutta jostain syystä pidän tästä työstä silti. Tässä vielä linkki postaukseen, jossa esittelen jokaisen kuukauden värin.
Tässä kuussa virkkasin pussukan. Tai penaalin. Tai meikkilaukun. Tai miksi kukakin noita tuollaisia kutsuu. Minulla on pidemmän aikaa ollut tällaiselle tarve, kun laukussa/repussa kaikki menee sekaisin enkä löydä sieltä mitään. Tänne ajattelin jemmata ainakin käsi- ja huulirasvan.
Ohjetta ei ollut. En tiedä mitä turkoosi lanka on. Olen sen äidiltäni saanut, vyötettä ei ole. Koska se on peräisin äidiltäni, on se todennäköisesti jotain Novitan lankaa, mutta mitä ja miltä vuosikymmeneltä...?
Virkkasin vain kiinteitä silmukoita edestakaisin. En laskenut mitään silmukoita tai kerroksia, katsoin vain silmämääräisesti milloin näyttää hyvältä. Lopulta taitoin neliön tulevaan muotoonsa ja virkkasin tummansinisellä Novitan Cotton-bamboo -langalla ympäri. Ompelin napit ja tajusin unohtaneeni tehdä napeille lävet. No, hätä ei ole tämän näköinen, virkkasin sitten jälkeenpäin rinkulat napinläveiksi.
Ja muistutuksena vielä loppuun kaikki aikaisemmat haastetyöt:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
Tässä kuussa virkkasin pussukan. Tai penaalin. Tai meikkilaukun. Tai miksi kukakin noita tuollaisia kutsuu. Minulla on pidemmän aikaa ollut tällaiselle tarve, kun laukussa/repussa kaikki menee sekaisin enkä löydä sieltä mitään. Tänne ajattelin jemmata ainakin käsi- ja huulirasvan.
Ohjetta ei ollut. En tiedä mitä turkoosi lanka on. Olen sen äidiltäni saanut, vyötettä ei ole. Koska se on peräisin äidiltäni, on se todennäköisesti jotain Novitan lankaa, mutta mitä ja miltä vuosikymmeneltä...?
Virkkasin vain kiinteitä silmukoita edestakaisin. En laskenut mitään silmukoita tai kerroksia, katsoin vain silmämääräisesti milloin näyttää hyvältä. Lopulta taitoin neliön tulevaan muotoonsa ja virkkasin tummansinisellä Novitan Cotton-bamboo -langalla ympäri. Ompelin napit ja tajusin unohtaneeni tehdä napeille lävet. No, hätä ei ole tämän näköinen, virkkasin sitten jälkeenpäin rinkulat napinläveiksi.
Ja muistutuksena vielä loppuun kaikki aikaisemmat haastetyöt:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
perjantai 24. helmikuuta 2017
Vuosi väriterapiaa, helmikuu
Vuosi väriterapiaa -haaste jatkuu. Helmikuun väriksi valitsin valkoisen. Tässä vielä muistutuksena valitsemani värit.
Valkoinen oli helpompi väri kuin tammikuun vaaleansininen. Silti valkoinenkaan ei ole ihan minua, pidän enemmän tummista väreistä. Suurin ongelma oli se, että minulla oli 100 grammaa valkosita villalankaa, tahdoin tehdä työn siitä, mutta en keksinyt mitä tehdä. Päätin sitten virkata kaulaliinan, jonka tarkoitus on olla enemmänkin koriste kuin lämmike. En käyttänyt mitään valmista ohjetta, virkkasin vain tuollaisen "verkon" ketjusilmukoista ja pylväistä. Halusin käyttää työhön kaiken langan, joten pituus määräytyi sen mukaan mihin lanka riitti. Olisihan se vähän pidempi saanut olla, mutta kun lanka loppui...
Edelliset vuosi väriterapiaa -haastetyöni:
vaaleansininen tammikuu
Valkoinen oli helpompi väri kuin tammikuun vaaleansininen. Silti valkoinenkaan ei ole ihan minua, pidän enemmän tummista väreistä. Suurin ongelma oli se, että minulla oli 100 grammaa valkosita villalankaa, tahdoin tehdä työn siitä, mutta en keksinyt mitä tehdä. Päätin sitten virkata kaulaliinan, jonka tarkoitus on olla enemmänkin koriste kuin lämmike. En käyttänyt mitään valmista ohjetta, virkkasin vain tuollaisen "verkon" ketjusilmukoista ja pylväistä. Halusin käyttää työhön kaiken langan, joten pituus määräytyi sen mukaan mihin lanka riitti. Olisihan se vähän pidempi saanut olla, mutta kun lanka loppui...
Edelliset vuosi väriterapiaa -haastetyöni:
vaaleansininen tammikuu
sunnuntai 1. tammikuuta 2017
tähtivirkkauskauluri
Ihastuin Novita 3/2016 -lehdessä olleeseen tähtivirkkauskauluriin ja olihan sellainen sitten tehtävä. Heittäydyin hurjaksi ja käytin sitä lankaa, jota ohjeessakin käytettiin, ja vieläpä samaa väriä. Eli lankana on harmaa Novitan Duo.
Pitkään vain himoitsin kauluria, mutta en uskaltanut aloittaa, kun pelkäsin, että tähtivirkkaus on hirveän vaikeaa. No, olin taas väärässä, ei se ollut. Itse asiassa se oli melko helppoa, ja kun oli muutaman kerroksen saanut tehtyä, niin ei siinä enää paljoa ohjetta tarvinnut katsoa.
Myös mieheni sisko ihastui tähän kauluriin, joten teinpä myös hänelle joululahjaksi kaulurin. Siihen minulla oli aikaa vain viikko, mutta sainpas valmiiksi. Eli tein näitä yhteensä kaksi. Enkä edes kyllästynyt kesken kaiken.
Pitkään vain himoitsin kauluria, mutta en uskaltanut aloittaa, kun pelkäsin, että tähtivirkkaus on hirveän vaikeaa. No, olin taas väärässä, ei se ollut. Itse asiassa se oli melko helppoa, ja kun oli muutaman kerroksen saanut tehtyä, niin ei siinä enää paljoa ohjetta tarvinnut katsoa.
Myös mieheni sisko ihastui tähän kauluriin, joten teinpä myös hänelle joululahjaksi kaulurin. Siihen minulla oli aikaa vain viikko, mutta sainpas valmiiksi. Eli tein näitä yhteensä kaksi. Enkä edes kyllästynyt kesken kaiken.
Tykkään tästä hirveästi, melko yksinkertainen, mutta silti niin näyttävä ja nätti. Ihan täydellinen, juuri mun ehkä hieman vaativaan makuun sopiva.
tiistai 16. elokuuta 2016
pari nopeaa välityötä
Ilmeisesti valmistaudun jo syksyyn ja talveen. Virkkasin nimittäin pannan ja tossut. Tossut tein huvin vuoksi, pannalle minulla on oikeasti käyttöä. Panta on virkattu Dropsin Limasta ja tossut Novitan Kajosta.
Pantaan minulla ei ollut mitään ohjetta, aloin vaan virkkaamaan ketjusilmukoita ja sovitin päähäni milloin niitä on riittävästi. Yhdistin ketjusilmukat ympyräksi ja seuraavan kerroksen virkkasin kiinteillä silmukoilla. Sen jälkisen kerroksen virkkasin pylväillä. Ja sitten taas kiinteillä silmukoilla. Eli joka toinen kerros on kiinteitä silmukoita, joka toinen pylväitä. Halusin pannan peittävän korvat kokonaan, joten sovittelin sitä aina välilä päähäni. Kun kerroksia oli riittävästi, virkkasin yhden kerroksen vielä piilosilmukoilla. Lopuksi virkkasin lyhyemmän pätkän tasona, tähän virkkasin ketjusilmukoiden jälkeen kerroksen pylväitä ja kerroksen piilosilmukoita. Ompelin sen pantaan kiinni koristeeksi.
Tossuihin ohje löytyi Neulo 1/2016 -lehdestä. Tossujen ohje oli selkeä ja tossut valmistuivat nopeasti ja helposti. En tiedä miten tuo Novitan Kajo kestää tossuissa, enkä tiedä tulenko koskaan noita tossuja käyttämäänkään, vaikka ne niin söpöt onkin. En vain oikein tiedä miten ja missä tuollaisia käyttäisin. Lähinnä teinkin ne vain siksi, että ne olivat niin suloiset.
Pantaan minulla ei ollut mitään ohjetta, aloin vaan virkkaamaan ketjusilmukoita ja sovitin päähäni milloin niitä on riittävästi. Yhdistin ketjusilmukat ympyräksi ja seuraavan kerroksen virkkasin kiinteillä silmukoilla. Sen jälkisen kerroksen virkkasin pylväillä. Ja sitten taas kiinteillä silmukoilla. Eli joka toinen kerros on kiinteitä silmukoita, joka toinen pylväitä. Halusin pannan peittävän korvat kokonaan, joten sovittelin sitä aina välilä päähäni. Kun kerroksia oli riittävästi, virkkasin yhden kerroksen vielä piilosilmukoilla. Lopuksi virkkasin lyhyemmän pätkän tasona, tähän virkkasin ketjusilmukoiden jälkeen kerroksen pylväitä ja kerroksen piilosilmukoita. Ompelin sen pantaan kiinni koristeeksi.
Tossuihin ohje löytyi Neulo 1/2016 -lehdestä. Tossujen ohje oli selkeä ja tossut valmistuivat nopeasti ja helposti. En tiedä miten tuo Novitan Kajo kestää tossuissa, enkä tiedä tulenko koskaan noita tossuja käyttämäänkään, vaikka ne niin söpöt onkin. En vain oikein tiedä miten ja missä tuollaisia käyttäisin. Lähinnä teinkin ne vain siksi, että ne olivat niin suloiset.
sunnuntai 31. heinäkuuta 2016
Minulla jäi joskus hirveästi ylimääräistä viininpunaista Novita Rosea. Pitkään olin jo halunnut tehdä siitä itselleni hihattimen, ja nyt sen viimein tein. Halusin tehdä sen salomoninsolmuilla. Enkä edes osannut koko salomonin solmuja. Nyt osaan. Itseasiassa salomoninsolmuja oli todella helppo virkata, hankalinta oli pitää "pitkä silmukka" joka solmussa yhtä pitkänä. Yllättävän hyvin onnistuin. Kokemuksesta voin sanoa, että käyttäkää harjoitteluun jotain muuta lankaa kuin Rosea, harjoitellessa usein joutuu purkamaan ja Rose on kamalaa purettavaa.
Ohjeena minulla oli tämä. En vain tehnyt hihattimesta niin leveää kuin ohjeessa, halusin istuvammat hihat enkä lepattavia lörppöjä. Ensimmäisen hihan tein myös valmiiksi heti kun pituutta oli riittävästi, totesin, että tekelettä on helpompi sovittaa päälle, kun saan toisen käden työnnettyä valmiiseen hihaan. Tällä halusin varmistaa, ettei hihoista tule liian pitkät.
Ohjeena minulla oli tämä. En vain tehnyt hihattimesta niin leveää kuin ohjeessa, halusin istuvammat hihat enkä lepattavia lörppöjä. Ensimmäisen hihan tein myös valmiiksi heti kun pituutta oli riittävästi, totesin, että tekelettä on helpompi sovittaa päälle, kun saan toisen käden työnnettyä valmiiseen hihaan. Tällä halusin varmistaa, ettei hihoista tule liian pitkät.
Kuvien laatu on todella karsea, syytän tästä miestäni, joka ei osannut käyttää kameraa ja itseäni, kun en osannut oikein kuvia pelastaa kuvankäsittelyohjelmalla. No, opinpahan jotain: joko otan kuvani itse jalustan ja kaukolaukaisijan/itselaukaisun avulla tai sitten mies kuvaa vain puhelimella tai omalla kamerallaan.
tiistai 12. heinäkuuta 2016
Minullakin on nyt oma happypotamus
Voi juku. Nyt taas tein jotain mitä luulin, etten ikinä osaisi. Nimittäin Happypotamuksen, The Happy Hipon. Ensinnäkään, en osaa hyvin englantia, hipon ohjehan on englanniksi. Ja se on PITKÄ. Toisekseen, en koskaan aikaisemmin ole tehnyt afrikankukkia. Ja niin vain minä tein hipon. Eikä se edes ollut vaikeaa.
Lankana minulla oli Novitan 7 veljestä, väreinä viininpunainen ja musta. Koukun koko minulla oli 3,5, kokeilujeni perusteella se oli minulle sopivin. Harjoittelin nimittäin jämälangoilla afrikankukkia ennen varsinaisten hippoon menevien kukkien tekoa, olisi hyvä tehdä koetilkkuja muistakin töistä...
Ohje löytyy Ravelrysta ja se on maksullinen.
Ohje oli todella hyvin tehty ja vaikka en englantia kovin hyvin osaakaan, niin tätä oli helppo lukea, ainakin pääpiirteittäin ymmärsin kaiken. Asiaa helpotti myös hyvät ja selkeät kuvat, niin valokuvat hipon kasaamisesta kuin piirretyt "kaaviot" eri muotoisista afrikankukista.
Aivan täydellinen tästä ei tullut, vaikka tein tämän (korvia lukuunottamatta, olisi kannattanut lukea ohje loppuun ennen kuin rupeaa innoissaan virkkaamaan) täysin ohjeen mukaan, jäi tämä vähän muhkuraiseksi. Miten kaikki muut ovat saaneet tehtyä niin siistit ja tasaiset hipot? Myös täytevanu näkyy rei'istä melko paljon. Onneksi tämä on minulle itselleni koristeeksi, joten pienet epätäydellisyydet ei haittaa.
Lankana minulla oli Novitan 7 veljestä, väreinä viininpunainen ja musta. Koukun koko minulla oli 3,5, kokeilujeni perusteella se oli minulle sopivin. Harjoittelin nimittäin jämälangoilla afrikankukkia ennen varsinaisten hippoon menevien kukkien tekoa, olisi hyvä tehdä koetilkkuja muistakin töistä...
Ohje löytyy Ravelrysta ja se on maksullinen.
Ohje oli todella hyvin tehty ja vaikka en englantia kovin hyvin osaakaan, niin tätä oli helppo lukea, ainakin pääpiirteittäin ymmärsin kaiken. Asiaa helpotti myös hyvät ja selkeät kuvat, niin valokuvat hipon kasaamisesta kuin piirretyt "kaaviot" eri muotoisista afrikankukista.
Aivan täydellinen tästä ei tullut, vaikka tein tämän (korvia lukuunottamatta, olisi kannattanut lukea ohje loppuun ennen kuin rupeaa innoissaan virkkaamaan) täysin ohjeen mukaan, jäi tämä vähän muhkuraiseksi. Miten kaikki muut ovat saaneet tehtyä niin siistit ja tasaiset hipot? Myös täytevanu näkyy rei'istä melko paljon. Onneksi tämä on minulle itselleni koristeeksi, joten pienet epätäydellisyydet ei haittaa.
maanantai 4. heinäkuuta 2016
Virkattu tyynynpäällinen
Olen rakastunut pitsikukkakehikon avulla tehtäviin kukkiin, joten teinpä sillä tekniikalla tyynynpäällisen. Lankana käytin harmaa-beigeä Novitan Aaltoa. Alkuperäinen ohje löytyy Novita kesä 2010 lehdestä tai täältä. Minun tyynyyni ei tullut noin montaa kukkaa ja käytin siinä vain yhtä lankaa. Olen tehnyt tällä tekniikalla jo melko monta työtä. joten ohjeesta otin lähinnä idean.
Ensin ompelin sisustustyynylle harmaan tyynyliinamaisen pussukan, jotta saisin tyynyn näyttämään siistiltä. Tämän jälkeen vasta aloin tekemään itse kukkia. Kun kukkia oli riittävästi, sujautin tyynyn sisään ja ompelin kukat kiinni toisiinsa alareunasta. Eli virkkasin kukista aluksi pussin ja vain yksi sivu jäi auki. Tyynynpäällinen ei ole irroitettavissa tyynystä, joten ei passaa sotkea tätä. ;)
Ensin ompelin sisustustyynylle harmaan tyynyliinamaisen pussukan, jotta saisin tyynyn näyttämään siistiltä. Tämän jälkeen vasta aloin tekemään itse kukkia. Kun kukkia oli riittävästi, sujautin tyynyn sisään ja ompelin kukat kiinni toisiinsa alareunasta. Eli virkkasin kukista aluksi pussin ja vain yksi sivu jäi auki. Tyynynpäällinen ei ole irroitettavissa tyynystä, joten ei passaa sotkea tätä. ;)
lauantai 30. huhtikuuta 2016
"kultainen" nipsulaukku
Viides Kevään keskeneräinen valmiina. Enää yksi kesken, sekin on jo hyvällä mallilla...
Tämä nipsulaukku oli ikuisuusprojekti. Ensin minulta loppui kultaiset nipsut kesken, sitten kun sain kerättyä niitä taas tarpeeksi, loppui motivaatio. Nyt tämä kuitenkin on valmis. En ala kirjoittamaan ohjeita siitä kujinka nipsulaukkuja virkataan, mutta kirjoitan "ohjeen" siitä kuinka kasasin tämän. Minulla ei tähän ollut mitään ohjetta, vaan tein tämän valokuvan perusteella.
En tiedä kuinka tarkasti ihmiset esikäsittelee nipsut, mutta minä teen näin: ensin irroitan mahdollisen kiinnityslenkin nipsusta. Sen jälkeen viilaan kiinnityskohdan tasaisemmaksi ja sitten pesen ja kuivaan nipsut.
Seuraavaksi virkkasin nipsuista jonoja. Yhteen jonoon tuli 20 nipsua ja virkkasin ne yhteen molemmista reunoista.
Virkkasin kaksi nipsujonoa yhteen. Nipsujonot kiertyvät toistensa ympäri, vähän kuin joku punos.
Kun yhteenliitettyjä nipsujonoja alkoi olla enemmänkin, aloin virkata niitä toisiinsa kiinni. Kiinnitin "nipsujonoparit" toisiina kolmesta kohtaa: molemmista päistä ja keskeltä. Yhteensä laukussa on 12 nipsujonoparia, eli 24 nipsujonoa. Kun laukun kuori oli valmis, virkkasin pohjan. Pohjaan tuli kaksi riviä nipsuja, kummassakin rivissä on 15 nipsua. Valmiin pohjan virkkasin muuhun laukkuun kiinni. Samalla virkkasin myös laukkuun kahvat/sangat. Kaksi kahvaa, 35 nipsua per kahva. Virkattu molemmin puolin. Sangat kiinnitin laukkuun ompelemalla.
Viimeisenä oli aika ottaa omelukone esiin ja ommella laukulle vuori. Tummanruskea jämäkangas pääsi käyttöön. Mittasin laukun kuoren ja tein sisukset sen mukaan. Normaalisti nipsulaukkuihin olen jättänyt vuoripussukan saumat ulkopuolelle, mutta tässä työssä ne näkyisi kuoren aukoista ulos, joten käänsin saumat sisäpuolelle. Lopuksi ompelin vuorin kuoren sisälle.
Tämä nipsulaukku oli ikuisuusprojekti. Ensin minulta loppui kultaiset nipsut kesken, sitten kun sain kerättyä niitä taas tarpeeksi, loppui motivaatio. Nyt tämä kuitenkin on valmis. En ala kirjoittamaan ohjeita siitä kujinka nipsulaukkuja virkataan, mutta kirjoitan "ohjeen" siitä kuinka kasasin tämän. Minulla ei tähän ollut mitään ohjetta, vaan tein tämän valokuvan perusteella.
En tiedä kuinka tarkasti ihmiset esikäsittelee nipsut, mutta minä teen näin: ensin irroitan mahdollisen kiinnityslenkin nipsusta. Sen jälkeen viilaan kiinnityskohdan tasaisemmaksi ja sitten pesen ja kuivaan nipsut.
![]() |
| Tässä esikäsiteltyjä nipsuja. |
Virkkasin kaksi nipsujonoa yhteen. Nipsujonot kiertyvät toistensa ympäri, vähän kuin joku punos.
![]() |
| kaksi nipsujonoa liitetty toisiinsa. |
Kun yhteenliitettyjä nipsujonoja alkoi olla enemmänkin, aloin virkata niitä toisiinsa kiinni. Kiinnitin "nipsujonoparit" toisiina kolmesta kohtaa: molemmista päistä ja keskeltä. Yhteensä laukussa on 12 nipsujonoparia, eli 24 nipsujonoa. Kun laukun kuori oli valmis, virkkasin pohjan. Pohjaan tuli kaksi riviä nipsuja, kummassakin rivissä on 15 nipsua. Valmiin pohjan virkkasin muuhun laukkuun kiinni. Samalla virkkasin myös laukkuun kahvat/sangat. Kaksi kahvaa, 35 nipsua per kahva. Virkattu molemmin puolin. Sangat kiinnitin laukkuun ompelemalla.
![]() |
| Pohja kiinnitettynä paikoilleen. |
Viimeisenä oli aika ottaa omelukone esiin ja ommella laukulle vuori. Tummanruskea jämäkangas pääsi käyttöön. Mittasin laukun kuoren ja tein sisukset sen mukaan. Normaalisti nipsulaukkuihin olen jättänyt vuoripussukan saumat ulkopuolelle, mutta tässä työssä ne näkyisi kuoren aukoista ulos, joten käänsin saumat sisäpuolelle. Lopuksi ompelin vuorin kuoren sisälle.
![]() |
| Laukun sisusta |
![]() |
| Kappas... Valmista tuli. :) |
tiistai 22. maaliskuuta 2016
Baskeri
Tämä baskeri oli suunnitteilla pitkään. Ohje ja langat oli jo valmiina, mutta en vain tullut aloittaneeksi työtä. Kun sen sitten aloitin, oli työ todella nopea tehdä. Lankana Novitan Rose, ohje on Novita kevät 2011 -lehdestä. Tällä kertaa maltoin muuten noudattaa ohjetta, mutta resorista tein sentin lyhyemmän kuin ohjeessa, hyvin toimii näinkin.
Inhoan mustien käsitöiden kuvaamista, etenkin, kun minulla ei ole kuvaajaa, vaan joudun kikkailemaan kaikki kuvani itse. Näistä tulee aina niin suttuisia kuvia...
Tämä muuten on jo kolmas kevään keskeneräisiin valmistunut työ. Aikamoista.
keskiviikko 10. helmikuuta 2016
Kevään keskeneräiset
Silmukansaalistus -blogissa on käynnissä kevään keskeneräiset -haaste, johon päätin osallistua. Ajattelin lähteä mukaan useammalla työllä, jospa näin nuo ikuisuusprojektitkin tulisi valmiiksi.
1. työ on puna-valkosiet villasukat Gjestalin Maija -langasta. Toinen sukka on jo päättelyä vaille valmis, mutta en halua vielä ennakkoon paljastaa minkälaiset näistä tulee. Nämä mulla tällä hetkellä on työn alla, joten nämä minä kyllä saan valmiiksi.
2. työ on Novitan Huurre -langasta valmistetut sormikkaat. Jostain syystä joustinneule on minusta niin tylsää neulottavaa, että en ole näissä päässyt vielä tämän pidemmälle... Nämäkin olisi tarkoitus saada valmiiksi.
Työ numero 3 on baskeri. Baskerissa käytetään tekniikoina pitsikukkalaitetta, virkkausta ja neulomista. Ohje tähän baskeriin löytyy Novita kevät 2011 -lehdestä. Tätä en ole vielä aloittanut.
Seuraavaksi tulee pari vähän kyseenalaista työtä. Tai siis kyseenalaista niissä on se, että kelpaako ne tähän haasteeseen. Virkkaamallahan näissä kyllä nuo nipsut liitetään toisiinsa... No, kelpaa tai ei, niin ne tulee tässä:
4. työ on "kultainen" nipsulaukku.
5. työ on nipsulaukku, jossa kulkee kaksi pystysuoraa "kukkaraitaa". Tämä on jo hyvällä mallilla, tästä ei enää puutu kuin vuoren ompelu ja sankojen valmistus.
ja lopuksi vielä 6. työ. Tämä ei enää ole kyseenalainen, tämä sopii tähän haasteeseen kuin nyrkki.. nappi silmään. Työ nimittäin on Novitan Aava -langasta valmistettu peitto/viltti. Peitto rakentuu monesta pienestä (n. 15x15cm) palasta. Tätä en varmaankaan saa valmiiksi, mutta jos nyt edes 30 palaa saisin tähän työhön, niin olisin tyytyäinen. Tällä hetkellä paloja neulottuna on viisi.
1. työ on puna-valkosiet villasukat Gjestalin Maija -langasta. Toinen sukka on jo päättelyä vaille valmis, mutta en halua vielä ennakkoon paljastaa minkälaiset näistä tulee. Nämä mulla tällä hetkellä on työn alla, joten nämä minä kyllä saan valmiiksi.
2. työ on Novitan Huurre -langasta valmistetut sormikkaat. Jostain syystä joustinneule on minusta niin tylsää neulottavaa, että en ole näissä päässyt vielä tämän pidemmälle... Nämäkin olisi tarkoitus saada valmiiksi.
Työ numero 3 on baskeri. Baskerissa käytetään tekniikoina pitsikukkalaitetta, virkkausta ja neulomista. Ohje tähän baskeriin löytyy Novita kevät 2011 -lehdestä. Tätä en ole vielä aloittanut.
Seuraavaksi tulee pari vähän kyseenalaista työtä. Tai siis kyseenalaista niissä on se, että kelpaako ne tähän haasteeseen. Virkkaamallahan näissä kyllä nuo nipsut liitetään toisiinsa... No, kelpaa tai ei, niin ne tulee tässä:
4. työ on "kultainen" nipsulaukku.
5. työ on nipsulaukku, jossa kulkee kaksi pystysuoraa "kukkaraitaa". Tämä on jo hyvällä mallilla, tästä ei enää puutu kuin vuoren ompelu ja sankojen valmistus.
ja lopuksi vielä 6. työ. Tämä ei enää ole kyseenalainen, tämä sopii tähän haasteeseen kuin nyrkki.. nappi silmään. Työ nimittäin on Novitan Aava -langasta valmistettu peitto/viltti. Peitto rakentuu monesta pienestä (n. 15x15cm) palasta. Tätä en varmaankaan saa valmiiksi, mutta jos nyt edes 30 palaa saisin tähän työhön, niin olisin tyytyäinen. Tällä hetkellä paloja neulottuna on viisi.
perjantai 1. tammikuuta 2016
tekemiäni joululahjoja
Nyt kun joulu on jo ohi, niin on aika kertoa muutamasta itsetekemästäni joululahjasta. Äitini sai tänä vuonna pari tuikkukuppia ja tiskirätit. Tiskirätit virkkasin Novitan puuvilla-bambusta. Tuikkukupit ostin Sinellistä, maalasin ne valkoisiksi ja kiinnitin niihin servetit decoupage-tekniikalla. Myös miesystäväni äiti sai kaksi tuikkukuppia.
Lisäksi isäni sai maalaamani säästöpossun. Tai siis säästöpöllön. Pöllöstä tulee vielä oma tarkempi postauksensa, sillä tajusin kerrankin ottaa jostain työstä vaihekuvia.
Miesystäväni sisko on usein meillä käydessään ihastellut tekemiäni tölkkinipsulaukkuja. Päätinkin tehdä hänelle joululahjaksi oman laukun.
Isäni ja mieheni isä saivat silica geliä syöneitä palleroita.
Lisäksi isäni sai maalaamani säästöpossun. Tai siis säästöpöllön. Pöllöstä tulee vielä oma tarkempi postauksensa, sillä tajusin kerrankin ottaa jostain työstä vaihekuvia.
tiistai 22. syyskuuta 2015
Pitsikukkahuivi
Yksi keskeneräinen vähemmän. Yksi työ valmistui. Tällä ohjeella tehty pitsikukkahuivi.
Viime talvena tuskailin, kun minun toppatakkini on beige, mikään huivini ei sovi siihen väriltään ja koska takkini on vaalea, en voinut käyttää ainoaa vaaleaa huiviani sen kanssa. Kuka tahansa muu olisi voinut käyttää niitä yhdessä, mutta minä tunnen oloni kotoisammaksi tummissa vaatteissa. No, nyt päätin jo hyvissä ajoin tehdä asialle jotain. Nimittäin mustan huivin, jota käyttää toppatakkini kanssa.
Tein aikaisemmin samalla tekniikalla ponchon, joten huvin tekeminen sujui kuin tanssi. Lankaa jäi vielä reilusti, joten voi olla, että teen vielä jonkunlaisen hatun samaan sarjaan.
Viime talvena tuskailin, kun minun toppatakkini on beige, mikään huivini ei sovi siihen väriltään ja koska takkini on vaalea, en voinut käyttää ainoaa vaaleaa huiviani sen kanssa. Kuka tahansa muu olisi voinut käyttää niitä yhdessä, mutta minä tunnen oloni kotoisammaksi tummissa vaatteissa. No, nyt päätin jo hyvissä ajoin tehdä asialle jotain. Nimittäin mustan huivin, jota käyttää toppatakkini kanssa.
Tein aikaisemmin samalla tekniikalla ponchon, joten huvin tekeminen sujui kuin tanssi. Lankaa jäi vielä reilusti, joten voi olla, että teen vielä jonkunlaisen hatun samaan sarjaan.
maanantai 31. elokuuta 2015
Musta-valkoinen poncho
Onnea on äiti, joka myös harrastaa käsitöitä. Säännöllisen epäsäännöllisesti hän käy läpi vanhoja käsityölehtiään, päättää heittää osan menemään, ja tässä vaiheessa minä käyn pelastamassa lehdet ennen roskikseen joutumista. Novita kesä 2010 -lehdestä löysin ihanan ponchon ohjeen. Malli 39. Lankana puro batik, olisin halunnut tehdä samalla värillä kuin ohjeessa (violetti), mutta eihän sitä tietenkään enää ole saatavilla. Päädyin tekemään musta-valkoisen (ilmeisesti tuokin väri on lopetettu, ainakin sen löytäminen oli kovin hankalaa. Anttilan ale-kori pelasti, sieltä löytyi juuri sopivan verran).
Pääsin tekemään pitsikukkakehikkoani johonkin järkevään, tähän mennessä olen tehnyt sillä vain satunnaisia koristeita. Aluksi työn tekeminen tuotti hieman hankaluuksia, olen melko huono lukemaan ja ymmärtämään ohjeita. Hetken aikaa sain pähkäillä, että mitä ihmettä tässä tarkoitetaan ja harkitsin jo, että unohdan koko ohjeen ja teen ponchon "päästäni", mutta sitten tajusinkin, miten se on tarkoitus tehdä. Sen jälkeen työ etenikin joutuisasti ja mukavasti. Jäi siihen pari virhettä, mutta toivon, ettei kukaan niitä huomaa.
Pääsin tekemään pitsikukkakehikkoani johonkin järkevään, tähän mennessä olen tehnyt sillä vain satunnaisia koristeita. Aluksi työn tekeminen tuotti hieman hankaluuksia, olen melko huono lukemaan ja ymmärtämään ohjeita. Hetken aikaa sain pähkäillä, että mitä ihmettä tässä tarkoitetaan ja harkitsin jo, että unohdan koko ohjeen ja teen ponchon "päästäni", mutta sitten tajusinkin, miten se on tarkoitus tehdä. Sen jälkeen työ etenikin joutuisasti ja mukavasti. Jäi siihen pari virhettä, mutta toivon, ettei kukaan niitä huomaa.
Käyttöön pääsi, hauskaa sattumaa oli, kun menin kaupunkiin ja parkkipaikalla sattui tulemaan joku nainen vastaan, jolla oli päällään samanlainen poncho, eri värinen vain.
lauantai 1. elokuuta 2015
Tiskirättejä
Kun kaikki muutkin, niin minäkin halusin... Siis tehdä näitä tiskirättejä. Lankana minulla oli musta ja harmaa Novitan bambu. Virkkasin ensin neliön ja sitten virkkasin reunat toisella värillä. Yksinkertaista, mutta sopii meille, meillä kun asukkaatkin ovat vähän yksinkertaisia. ;D
harmaa-musta
ja musta-harmaa
En olisi uskonut, mutta nämä on oikeasti hyviä tiskirättejä. En aio meillä enää muita käyttääkään. Pidän siitä, että nämä voi pestä ja käyttää uudelleen vaikka kuinka monta kertaa. Eikä nämä mitään rumia ällötyksiäkään ole, niin kehtaa pitää näitä esilläkin. Täytyy suunnata kaupan lankahyllylle ja ostaa lisää bambua, ajattelin tehdä näitä vielä muutaman lisää. Jos vaikka käyttäisi jotain väriä välillä, tuntuu, että kaikki työni ovat mustia tai harmaita. Tai ruskeita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


































