Minulla jäi joskus hirveästi ylimääräistä viininpunaista Novita Rosea. Pitkään olin jo halunnut tehdä siitä itselleni hihattimen, ja nyt sen viimein tein. Halusin tehdä sen salomoninsolmuilla. Enkä edes osannut koko salomonin solmuja. Nyt osaan. Itseasiassa salomoninsolmuja oli todella helppo virkata, hankalinta oli pitää "pitkä silmukka" joka solmussa yhtä pitkänä. Yllättävän hyvin onnistuin. Kokemuksesta voin sanoa, että käyttäkää harjoitteluun jotain muuta lankaa kuin Rosea, harjoitellessa usein joutuu purkamaan ja Rose on kamalaa purettavaa.

Ohjeena minulla oli tämä. En vain tehnyt hihattimesta niin leveää kuin ohjeessa, halusin istuvammat hihat enkä lepattavia lörppöjä. Ensimmäisen hihan tein myös valmiiksi heti kun pituutta oli riittävästi, totesin, että tekelettä on helpompi sovittaa päälle, kun saan toisen käden työnnettyä valmiiseen hihaan. Tällä halusin varmistaa, ettei hihoista tule liian pitkät.

Kuvien laatu on todella karsea, syytän tästä miestäni, joka ei osannut käyttää kameraa ja itseäni, kun en osannut oikein kuvia pelastaa kuvankäsittelyohjelmalla. No, opinpahan jotain: joko otan kuvani itse jalustan ja kaukolaukaisijan/itselaukaisun avulla tai sitten mies kuvaa vain puhelimella tai omalla kamerallaan.

ommeltu pipo

Ompelin itselleni pipon. Olen kai tullut hulluksi, en nimittäin edes pidä pipoista. Ne ei pysy mun päässä kunnolla, vaan nousee korvien yläpuolelle ja sitten näytän juopolta. Ajattelin kuitenkin, että olisi hyvä omistaa pipo, jos vaikka joskus tarvitsen.

Kaivelin varastoistani trikookangasta, sisustasta tuli punainen, päällisestä tummanruskea. Käytin tätä ohjetta. Yllättävän helppoa, en ollut koskaan ajatellutkaan, että pipon ompelu on noin yksinkertaista.

Koska pipo on mallia "tötterö", siis tuollainen, niin sille voi tehdä myös näin...

 

Eli kääntää reuna, jolloin punaista sisustaa näkyy myös muille.

Pitsikukkahuivi

Yksi keskeneräinen vähemmän. Yksi työ valmistui. Tällä ohjeella tehty pitsikukkahuivi.

Viime talvena tuskailin, kun minun toppatakkini on beige, mikään huivini ei sovi siihen väriltään ja koska takkini on vaalea, en voinut käyttää ainoaa vaaleaa huiviani sen kanssa. Kuka tahansa muu olisi voinut käyttää niitä yhdessä, mutta minä tunnen oloni kotoisammaksi tummissa vaatteissa. No, nyt päätin jo hyvissä ajoin tehdä asialle jotain. Nimittäin mustan huivin, jota käyttää toppatakkini kanssa.

Tein aikaisemmin samalla tekniikalla ponchon, joten huvin tekeminen sujui kuin tanssi. Lankaa jäi vielä reilusti, joten voi olla, että teen vielä jonkunlaisen hatun samaan sarjaan.

Musta-valkoinen poncho

Onnea on äiti, joka myös harrastaa käsitöitä. Säännöllisen epäsäännöllisesti hän käy läpi vanhoja käsityölehtiään, päättää heittää osan menemään, ja tässä vaiheessa minä käyn pelastamassa lehdet ennen roskikseen joutumista. Novita kesä 2010 -lehdestä löysin ihanan ponchon ohjeen. Malli 39. Lankana puro batik, olisin halunnut tehdä samalla värillä kuin ohjeessa (violetti), mutta eihän sitä tietenkään enää ole saatavilla. Päädyin tekemään musta-valkoisen (ilmeisesti tuokin väri on lopetettu, ainakin sen löytäminen oli kovin hankalaa. Anttilan ale-kori pelasti, sieltä löytyi juuri sopivan verran).

Pääsin tekemään pitsikukkakehikkoani johonkin järkevään, tähän mennessä olen tehnyt sillä vain satunnaisia koristeita. Aluksi työn tekeminen tuotti hieman hankaluuksia, olen melko huono lukemaan ja ymmärtämään ohjeita. Hetken aikaa sain pähkäillä, että mitä ihmettä tässä tarkoitetaan ja harkitsin jo, että unohdan koko ohjeen ja teen ponchon "päästäni", mutta sitten tajusinkin, miten se on tarkoitus tehdä. Sen jälkeen työ etenikin joutuisasti ja mukavasti. Jäi siihen pari virhettä, mutta toivon, ettei kukaan niitä huomaa.

Käyttöön pääsi, hauskaa sattumaa oli, kun menin kaupunkiin ja parkkipaikalla sattui tulemaan joku nainen vastaan, jolla oli päällään samanlainen poncho, eri värinen vain.

Neulottu vyö

Tein vyön. Tällä tosin ei ole tarkoitus pitää housuja ylhäällä, tämä on vain koriste. Löysin ohjeen jostain vanhasta käsityölehdestä, mutta en tehnyt tätä ohjeen mukaan, sain ohjeesta vain idean. Ohjeessa tämä oli virkattu, minä neuloin. Lanka on eri lankaa kuin ohjeessa. Oikeastaan vain tuo etuosan nauha on ohjeesta peräisin.

Tämä oli helppo ja nopea valmistaa. Ei paljoa tarvinnut ajatella, sen kun neuloi. Ja vyö venyy sen verran, että voin pitää sitä vaatteista riippuen vyötäröllä tai lantiolla.

kaksi ommeltua toppia

Ompelin tuossa vähän aikaa takaperin pari toppia. Halusin jotain muuta kuin tylsiä perustoppeja, mutta olen sen verran tylsä, etten oikein osaa käyttää kuin yksivärisiä vaatteita. Kaupoista ei ole kivoja vaatteita löytynyt aikoihin, niinpä päätin ommella nämä topit itse.

 Tämä ensimmäinen on oikeasti mekko, mutta jätin vain helmaosan tekemättä. Ohjeet ja kaavat tähän löytyy lehdestä Moda 5/2013, After sail -mekko. Yleensä minulla on vain kireitä toppeja, kiva saada käyttöön tällainen rennompikin paita.

Tällä toisella ei ole mitään ohjeita tai kaavoja. Aloitin sillä, että ompelin vetoketjun molemmille puolille kangassuikaleet, näiden perään toiset suikaleet, kolmannet jne. Aina välillä sovittelin päälleni, ja näin sain ympärysmitasta juuri sopivan. Jokainen suikale on 5cm leveä. Edessä suikaleet on korkeampia mitä takana, kyljissä olevat suikaleet menevät yläreunastaan viistoon.

Molemmat topit onnistuivat todella hyvin, odotan jo kesää innolla, että pääsen nämä päällä kylille. ;)