Varpaista varteen polvisukat

Mulla on selvästi "opetellaan uutta -syksy". Opettelin jo palmikon neulomisen, nyt oli vuorossa varpaista varteen neulotut sukat. Syy siihen, miksi neuloin nämä varpaista varteen, on se, että halusin mahdollisimman pitkän varren, mutta minulla ei ollut hajuakaan kuinka pitkiin varsiin lanka riittää.

Lanka oli aluksi vyyhdillä, kerin sen kahdeksi samankokoiseksi keräksi. Ja no, se olisi riittänyt vaikka mihin, lankaa jäi vielä sellaiset 100 grammaa yli, kun sitä alunperin oli noin 220 grammaa. Tulipahan kuitenkin opeteltua uusi tapa tehdä sukat. Ihan kivaa vaihtelua, mutta minä neulon mieluummin kyllä perinteisesti varresta varpaisiin.

En tehnyt näitä tietyllä ohjeella, vaan yhdistelin useampaa ohjetta. Jalkaterä ja varren alaosa on neulottu 44 silmukalla, jonka jälkeen tein lisäyksiä ja loput varresta neuloin 60 silmukalla.

Ideana oli, että toisen sukan varpaat on vaaleat, toisen tummat. Vähän harmittaa tuo selkeä raita toisessa sukassa, mutta en anna sen häiritä liikaa.

Tämän langan ostin elokuussa Latviasta, en oikeastaan tiedä tästä langasta muuta kuin että se oli puoli-ilmaista. Katsotaan miten kestää sukissa, etenkin, kun tarkoitukseni oli neuloa näistä talveksi itselleni tallisukat, nuo ratsastusvaatteet kun ei mitään kovin lämpimiä ole, eikä meillä ole maneesia (ratsastushalli) käytössä. Muutaman kerran sain kokeilla silmukkamääriä ennen kuin alkoi vaikuttaa siltä, että sukista tulee sopivan kokoiset.

Blogger Recognition Award-tunnustus

Sain palkinnon/tunnustuksen. En tiedä mitä ajatella, koskaan aiemmin pieni tuntematon blogini ei tällaista ole saanut. Kiitos Sirpukan solmuissa -Miralle tästä.

Palkinnon idea:
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.
4. Mainitse ja linkitä blogi joka sinut nimesi.
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi.

Kuinka aloitin bloggaamisen?
Tämähän on jo toinen taivahan talikynttilät -blogi. Ensimmäisen tein ikuisuus sitten WordPressiin. Tällöin blogini koski lähes pelkästään korunvalmistusta. Jossain vaiheessa kirjoittaminen jäi ja kävin kaikessa hiljaisuudessa vain poistamassa koko blogin. Myöhemmin halusin taas aloittaa bloggaamisen, joten päätin perustaa taivahan talikynttilät uudestaan. Tällä kertaa tänne bloggeriin. Jossain vaiheessa taas bloggaaminen jäi, kaikki lukijat katosivat, enkä enää kehdannut jatkaa ilman toimenpiteitä: poistin kaikki vanhat postaukset ja aloitin alusta samassa osoitteessa.

Kuten varmaan monelle muullekin, oli minullekin blogin nimen keksiminen melko vaikeaa. Mikään ei kuulostanut sopivalta. Olen aina pitänyt sanonnasta "voi taivahan talikynttilät", joten siitä blogini sai nimensä. Ajattelin, että se on helposti muistettava, se ei leimaa blogiani yhteen tekniikkaan ja se on erilaisempi kuin nämä "etunimen elämää". Ja koska sain tämän tunnustuksen, on pääteltävä, että ainakin yhden henkilön mieleen blogini on jäänyt. ;)

Pääsyy blogin pitämiseen minulla on sama kuin usealla muullakin: halu pitää kirjaa tekemistään töisä. Samalla tulee myös vaihdettua ajatuksia ja ideoita muiden harrastajien kanssa.

Ohjeita aloitteleville bloggaajille
1. Ole sosiaalinen, mutta älä tyrkytä itseäsi. Tästä saisin ottaa itsekin hieman oppia, minä nimittäin en ole kovin sosiaalinen, lupaan parantaa tapani. Facebookissa on hyviä ryhmiä, joihin voi ja uskaltaa linkittää oman bloginsa. Samoin toisten blogeihin kommentoimalla saat vierailijoita blogiisi, eikä koskaan tiedä kuinka monta uutta lukijaa sieltä saat. Älä kuitenkaan lähde siihen "jos liityt mun blogiin lukijaksi, niin mä liityn sun". Etenkin suosituimmissa blogeissa se aiheuttaa vain ärtymystä.
2. Kerro rohkeasti epäonnistumisista. Tuntuu, että monet kertovat vain onnistuneista töistä, mutta minusta tuntuu, että pääsen lähemmäksi toista bloggaajaa, kun hän välillä kertoo, miten joku työ meni totaalisen pieleen. Kaikkihan me epäonnistumme joskus.
3. Tee blogistasi oman näköisesi, mutta pidä se kuitenkin selkeänä. Kannattaa mahdollisuuksien mukaan vierailla omassa blogissa myös eri selaimilla ja laitteilla, se kun voi olla hieman erinäköinen eri selaimilla. Näin voit varmistaa, että se näyttää aina siltä kuin on tarkoitus. Käsityöblogeilla monesti ylälaidan bannerina on vain blogin nimi tai yksi valokuva, itse lainasin idean omaani hevosblogeista. Niissä usein on todella upeita bannereita. Myös muita ideoita voi hakea erilaisista blogeista, ei tarvitse juuttua juuri oman harrastuksen blogeihin.

Kenelle minä haluan lähettää palkinnon?
Minäkin palkitsen vain kolme, vaikka ohjeess käskettiin kymmenen blogia palkitsemaan.
1.  Koukussa 
Ihastuttava nuoren tytön blogi, nyt valitettavasti hiljentynyt, jospa tämän avulla vielä heräisi henkiin.
2.  Käsitöiden vallassa
Yksinkertainen blogi, jossa kuitenkin tehty monipuolisesti erilaisia töitä.
3. Virkattu Ruutu 
Virkkaajan blogi, jossa on aivan upeita töitä. Tämä toimii hyvänä inspiraation lähteenä.

Valitsin tarkoituksella vähän pienempiä blogeja, jos vaikka saataisiin näille hieman lisää näkyvyyttä, sen nämä kaikki kolme ainakin ansaitsisivat. ;)

Lapaset ja villasukat

Jo jokin aika takaperin sain valmiiksi lapaset. Lankana minulla oli punakirjava Novitan Sointu ja ohje löytyi Novita kevät 2015 lehdestä. Varsinaisesti minulla ei näille olisi ollut tarvetta, mutta lanka vaan oli niin kivan näköistä, että en voinut jättää sitä kauppaan.

Jollain yksivärisellä langalla kuvio olisi varmaan tullut paremmin esille, mutta itse tykkään näistä näinkin: kaukaa ja todella läheltä katsottuna malli näyttää vain "muhkurapinnalta", mutta normaalilta katseluetäisyydeltä kuvio kuitenkin näkyy riittävän hyvin. Yksi ongelmakin minulle tuli vastaan:olin tekevinäni täysin ohjeen mukaan, mutta jostain syystä nuo langan "kiepautukset" tulivat minulla kuvion pohjalle eikä kuvion risteyskohtiin, kuten ohjeessa. En saanut ongelmaa ratkaistua, joko minulla jäi jotain huomaamatta ohjeesta tai sitten siinä oli virhe. Ehkä myös tuon takia kuvio vähän katoaa..

Ja sitten villasukat: alunperin olin ajatellut esitteleväni nämä omassa postauksessaan, mutta päätin yhdistää nämä samaan, jotta kummatkaan ei jäisi roikkumaan esittelemättä... Ohje villasukkiin löytyi vanhemmasta Novitan sukkalehdestä ja lankana oli harmaa Novitan Sukkis. En tiedä onko sitä lankaa enää olemassakaan, tämä löytyi mummini asunnosta ja täytyihän minun yksinäinen lankakerä pelastaa. Tässäkin työssä seurasin ohjetta täsmällisesti ja nämä menivät ihan nappiin. Myös koko on todella hyvä, nämä ovat juuri sopivan napakat jalassa.

Ennen näitä en ole koskaan tehnyt mitään palmikkoneuleita. Luulin, että niitä on hirveän vaikea neuloa. No, eipäs olekaan. Nyt kun kokeilin, niin ihastuin niin paljon, että luvassa on lisää palmikkoja. ;)

pari nopeaa välityötä

Ilmeisesti valmistaudun jo syksyyn ja talveen. Virkkasin nimittäin pannan ja tossut. Tossut tein huvin vuoksi, pannalle minulla on oikeasti käyttöä. Panta on virkattu Dropsin Limasta ja tossut Novitan Kajosta.

Pantaan minulla ei ollut mitään ohjetta, aloin vaan virkkaamaan ketjusilmukoita ja sovitin päähäni milloin niitä on riittävästi. Yhdistin ketjusilmukat ympyräksi ja seuraavan kerroksen virkkasin kiinteillä silmukoilla. Sen jälkisen kerroksen virkkasin pylväillä. Ja sitten taas kiinteillä silmukoilla. Eli joka toinen kerros on kiinteitä silmukoita, joka toinen pylväitä. Halusin pannan peittävän korvat kokonaan, joten sovittelin sitä aina välilä päähäni. Kun kerroksia oli riittävästi, virkkasin yhden kerroksen vielä piilosilmukoilla. Lopuksi virkkasin lyhyemmän pätkän tasona, tähän virkkasin ketjusilmukoiden jälkeen kerroksen pylväitä ja kerroksen piilosilmukoita. Ompelin sen pantaan kiinni koristeeksi.

Tossuihin ohje löytyi Neulo 1/2016 -lehdestä. Tossujen ohje oli selkeä ja tossut valmistuivat nopeasti ja helposti. En tiedä miten tuo Novitan Kajo kestää tossuissa, enkä tiedä tulenko koskaan noita tossuja käyttämäänkään, vaikka ne niin söpöt onkin. En vain oikein tiedä miten ja missä tuollaisia käyttäisin. Lähinnä teinkin ne vain siksi, että ne olivat niin suloiset.

Minulla jäi joskus hirveästi ylimääräistä viininpunaista Novita Rosea. Pitkään olin jo halunnut tehdä siitä itselleni hihattimen, ja nyt sen viimein tein. Halusin tehdä sen salomoninsolmuilla. Enkä edes osannut koko salomonin solmuja. Nyt osaan. Itseasiassa salomoninsolmuja oli todella helppo virkata, hankalinta oli pitää "pitkä silmukka" joka solmussa yhtä pitkänä. Yllättävän hyvin onnistuin. Kokemuksesta voin sanoa, että käyttäkää harjoitteluun jotain muuta lankaa kuin Rosea, harjoitellessa usein joutuu purkamaan ja Rose on kamalaa purettavaa.

Ohjeena minulla oli tämä. En vain tehnyt hihattimesta niin leveää kuin ohjeessa, halusin istuvammat hihat enkä lepattavia lörppöjä. Ensimmäisen hihan tein myös valmiiksi heti kun pituutta oli riittävästi, totesin, että tekelettä on helpompi sovittaa päälle, kun saan toisen käden työnnettyä valmiiseen hihaan. Tällä halusin varmistaa, ettei hihoista tule liian pitkät.

Kuvien laatu on todella karsea, syytän tästä miestäni, joka ei osannut käyttää kameraa ja itseäni, kun en osannut oikein kuvia pelastaa kuvankäsittelyohjelmalla. No, opinpahan jotain: joko otan kuvani itse jalustan ja kaukolaukaisijan/itselaukaisun avulla tai sitten mies kuvaa vain puhelimella tai omalla kamerallaan.

Heinäkuun haastetyö(t) penaali ja kangaskassi

Olen jo pitkään seurannut silmukan ytimestä-haastetta ja vihdoinkin tuli aihe, joka innosti minut lähtemään mukaan. Silmukan ytimestä haaste on Silmukan saalistus -blogin Maijan ja Pipon ytimestä -blogin Sinin yhteinen haaste. Joka kuukauden alussa he antavat Silmukan ytimestä blogiin aiheen, josta käsityö tehdään ja mukaan voi lähteä, jos aihe inspiroi. Työn valmistamiseen on aikaa kuukausi, mutta jos työ on valmis jo aiemmin, sen saa esitellä koska haluaa.

Tämän kuun aihe on LUONTO. Ensimmäisenä minulle tuli mieleen kukat ja perhoset. Kukkien ja perhosten jälkeen aloin miettiä lintuja. Niiden jälkeen sain paljon muitakin ideoita, mutta ne olisivat sopineet paremmin, jos aiheena olisi ollut puutarha, joten päätin hylätä ne.

Olin vähän aikaa takaperin suunnitellut ompelevani itselleni penaalin. Kaivelin kangasvarastoani ja löysin palan harmaata kangasta, jossa on violetteja (ja jotain muitakin värejä sinä on, mutta violetti on pääosassa) kukkia ja perhosia. Jes. Kukat ja perhoset yhdessä kankaassa. Ompelin penaalin tällä ohjeella, minun omani on versio a.

En kuitenkaan päässyt enää yli lintu-ajatuksestani, joten tein haasteeseen lisäksi kangaskassin. Kangaskasseillehan on aina tarvetta, ainakin minulla. Mitään erityistä ohjetta minulla ei tähän ollut, kangaskasseja on tullut tehtyä niin paljon, että ne sujuu täysin ilman ohjeitakin. Kankaaksi valitsin vanhan, mutta siistin ja ehjän lakanan. Kun muutamia vuosia sitten vaihdoimme sänkymme isompaan, en heittänyt pienemmän sängyn aluslakanoita pois juuri sen takia, että niistä saa hyvää kangasta.

Kun olin ommellut kassin, aloin etsimään sopivaa kuvaa linnusta. Se löytyikin nopeasti, joten pääsin valmistamaan sabluunaa. Tulostin kuvan, hankasin paperin nurjalle puolelle kuivapastelliliitua ja teippasin paperin pahville. Piirsin linnun ääriviivat kuvaa pitkin, taustalla ollut kuivapastelli jäljensi sen alla olevalle pahville. Irroitin paperin pahvista ja leikkasin sabluunan lasilevyn päällä kirurginveistä käyttäen.

Kun sabluuna oli valmis, sovitin sen hyvään kohtaan kassia ja töpöttelin vaahtomuovinpalalla kangasväriä kassiin. Kangasväri oli niin löysää, että vähän sitä karkasi sabluunan reunan alle, mutta olin varautunut tähän. Annoin työn kuivua ja korjasin levinneet kohdat mustalla tussilla, linnusta tuli lopulta hieman pullukampi mitä siitä oli tarkoitus tulla. Lopuksi piirsin harmaalla kangastussilla linnun alle oksan. Odottelin kuivumista, silitin työn (jotta kuvasta tulee vedenkestävä) ja tein saman toiselle puolelle.

Molemmat onnistuivat yli odotusten ja aivan varmasti käytän molempia. Etenkin, jos syksyllä aloitan koulun... ;)

Minullakin on nyt oma happypotamus

Voi juku. Nyt taas tein jotain mitä luulin, etten ikinä osaisi. Nimittäin Happypotamuksen, The Happy Hipon. Ensinnäkään, en osaa hyvin englantia, hipon ohjehan on englanniksi. Ja se on PITKÄ. Toisekseen, en koskaan aikaisemmin ole tehnyt afrikankukkia. Ja niin vain minä tein hipon. Eikä se edes ollut vaikeaa.

Lankana minulla oli Novitan 7 veljestä, väreinä viininpunainen ja musta. Koukun koko minulla oli 3,5, kokeilujeni perusteella se oli minulle sopivin. Harjoittelin nimittäin jämälangoilla afrikankukkia ennen varsinaisten hippoon menevien kukkien tekoa, olisi hyvä tehdä koetilkkuja muistakin töistä...
Ohje löytyy Ravelrysta ja se on maksullinen.

Ohje oli todella hyvin tehty ja vaikka en englantia kovin hyvin osaakaan, niin tätä oli helppo lukea, ainakin pääpiirteittäin ymmärsin kaiken. Asiaa helpotti myös hyvät ja selkeät kuvat, niin valokuvat hipon kasaamisesta kuin piirretyt "kaaviot" eri muotoisista afrikankukista.

Aivan täydellinen tästä ei tullut, vaikka tein tämän (korvia lukuunottamatta, olisi kannattanut lukea ohje loppuun ennen kuin rupeaa innoissaan virkkaamaan) täysin ohjeen mukaan, jäi tämä vähän muhkuraiseksi. Miten kaikki muut ovat saaneet tehtyä niin siistit ja tasaiset hipot? Myös täytevanu näkyy rei'istä melko paljon. Onneksi tämä on minulle itselleni koristeeksi, joten pienet epätäydellisyydet ei haittaa.