Jämälankasukat

Jämälankasukat. Perussukat. Ei mitään ihmeellistä, tarkoituksena hankkiutua eroon jämäkeristä. Mutta en mä saanut käytettyä loppuun kuin yhden kerän, taisin käyttää turhan montaa väriä/sävyä näissä... Mutta niistä tuli kivat, ihan minun näköiset. Ajattelin tehdä näille kaveriksi joko jämälankalapset tai -sormikkaat.

Lankana on luultavasti pelkkää Novitan 7 veljestä. Ainakin tuntuma ja paksuus on kaikissa näissä sama, harmaat ainakin on seiskaveikkaa. En neulontaharrastukseni alussa tajunnut jättää jämälankakeriin vyötettä enkä edes lappua, joten välillä on saanut oikeasti arvailla mitä lankoja minun pienet nöttöset oikein onkaan.. Nykyään olen tässäkin viisaampi. ;)

Lappukauluri ja kirjavat villasukat

Tuli tarve kaulurille. Hevoshommissa kaulaliina ei voi jäädä takin päälle, sillä se on turvallisuusriski. Enkä mä oikeastaan halunnutkaan kaulaliinaa, vaikka saisihan sen takin alle piiloon. Se vaan aina jää huonosti ja tuntuu ikävältä. Tein sitten kaulurin. Vanhan kunnon lappukaulurin. En olekaan sitten lapsuuden lappukauluria käyttänyt.

Lankana minulla oli TeeTeen Halti, puikkokokona 3. Halti on oikein mukava lanka, melko ohut, mutta nopea neulottava, hyvälaatuisen tuntuinen, pehmeä, ei kutita tai raavi ihoa. Ohje löytyi täältä. Ohje oli oikein selkeä ja kauluri valmistui nopeasti ja ongelmitta.

Neuloin myös äidilleni villasukat. Neuloin mä isällenikin, mutta unohdin kuvata ne. Äidin villasukkiin käytin Novitan 7-veljestä multiraita lankoja. Kahta eri väriä, kaksi kerrosta per lanka. Eli räsymattosukat. Kantapäät tein yhdellä langalla, niissä en jaksanut alkaa kikkailemaan langanvaihtojen kanssa.

Ihan kivat niistä tuli. Eikä pinkkiäkään ole yhtään liikaa, vaikka sitä aluksi pelkäsinkin, meistä kun kumpikaan ei oikein ole pinkin ystävä. Selvästi nuo sukat on pari, vaikka onkin eriparisukat. Edes minä en ole niin hullu, että yrittäisin saada langat kohdistettua räsymattosukkiin siten, että molemmista tulisi samanlaiset.